1939

Article in other languages:

Vuosisadat: 1700-luku 1800-luku 1900-luku 2000-luku 2100-luku

Vuosikymmenet: 1880-luku 1890-luku 1900-vuosikymmen 1910-luku 1920-luku 1930-luku 1940-luku 1950-luku 1960-luku 1970-luku 1980-luku 1990-luku 2000-vuosikymmen 2010-luku

Vuodet: 1899 1900 1901 1902 1903 1904 1905 1906 1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

Tapahtumia

tammikuu - maaliskuu

1. tammikuuta – Nobel-fyysikko Enrico Fermi poistui Italiasta ja siirtyi Yhdysvaltoihin.
7. tammikuuta – Suomi ja Ruotsi sopivat alustavasti Ahvenanmaan linnoittamisesta.
13. tammikuuta – Kuopion hiippakunta perustettiin. Ensimmäiseksi piispaksi nimitettiin Eino Sormunen.
20. tammikuuta – Suomen Akatemia perustettiin.
24. tammikuuta – Maanjäristys surmasi 30 000 ihmistä Chilessä.
26. tammikuuta – Espanjan sisällissota: Francisco Francon joukot valtasivat Barcelonan.
2. helmikuuta – Unkari liittyi Antikomintern-liittoon. Neuvostoliitto katkaisi diplomaattisuhteet Unkariin.
10. helmikuuta – Falangistit valtasivat Katalonian.
27. helmikuuta – Yhdistynyt kuningaskunta ja Ranska tunnustivat Francon hallituksen.
27. helmikuuta – Suomen Kulttuurirahasto perustettiin.
2. maaliskuuta – Pius XII:sta tuli paavi.
4. maaliskuuta – Neuvostoliiton Suomen-suurlähetystön lähetystösihteeri Boris Jartsev tapasi ulkoministeri Eljas Erkon. Neuvottelu jäi tuloksettomaksi.
13. maaliskuuta – Slovakia julistautui itsenäiseksi Saksan painostamana.
13. maaliskuuta – Neuvostoliiton ja Suomen välisiin neuvotteluihin osallistunut NL:n Italian-lähettiläs, aikaisemmin myös Suomen-lähettiläänä toiminut Boris Stein ehdotti Suomenlahden saarien vuokraamista Neuvostoliitolle.
15. maaliskuuta – Kansallissosialistisen Saksan joukot miehittivät loput Tšekkoslovakiasta. Maasta muodostettiin Böömin–Määrin protektoraatti.
22. maaliskuuta – Liettua luovutti Memelin alueen Saksalle.
25. maaliskuuta – Saksa vaati Puolalta ns. Danzigin käytävää.
28. maaliskuuta – Francon joukot valloittivat Madridin. Espanjan sisällissota päättyi.

huhtikuu - kesäkuu

4. huhtikuuta – Faisal II kruunattiin Irakin kuninkaaksi.
7. huhtikuuta – Italia hyökkäsi Albaniaan, kuningas Zog I pakeni maasta.
10. huhtikuuta – NKVD:n entinen päällikkö Nikolai Ježov pidätettiin ja asetettiin syytteeseen vakoilusta ja osallistumisesta salaliittoon Stalinin murhaamiseksi sekä tuomittiin kuolemaan.
11. huhtikuuta – Unkari erosi Kansainliitosta.
21. huhtikuuta – Eduskunta hyväksyi vuosilomalain.
27. huhtikuuta – Iso-Britannia julisti yleisen asevelvollisuuden.
28. huhtikuuta – Saksa irtisanoi Puolan kanssa solmitun ystävyyssopimuksen. Samalla se tarjosi hyökkäämättömyyssopimusta usealle muulle Euroopan valtiolle.
3. toukokuuta – Josif Stalin syrjäytti Maksim Litvinovin Neuvostoliiton ulkoministerin paikalta ja nimitti hänen tilalleen Vjatšeslav Molotovin.
7. toukokuuta – Espanja erosi Kansainliitosta.
8. toukokuuta – Suomalainen 13-vuotias Heimo Haitto voitti Englannissa järjestetyn viulukilpailun. Hän oli kilpailun nuorin osanottaja.
10. toukokuuta – Suomi ja Ruotsi pyysivät Kansainliittoa ottamaan käsiteltäväkseen Ahvenanmaan linnoittamisen.
16. toukokuuta – Suomi torjui Saksan ehdottaman hyökkäämättömyyssopimuksen.
22. toukokuuta – Kansallissosialistinen Saksa ja Italia solmivat "terässopimuksen".
31. toukokuuta – Neuvostoliitto ilmoitti, ettei se hyväksynyt Ahvenanmaan linnoittamista.
4. kesäkuuta – Hampurista lähtenyt, 963 juutalaispakolaista kuljettanut höyrylaiva SS St. Louis käännytettiin Floridasta sen jouduttua jo käännytetyksi Kuubasta. Se joutui palaamaan Eurooppaan, ja yli 600 sen matkustajista kuoli keskitysleireillä.
4. kesäkuuta – Karjalan kannaksella alkoivat linnoitustyöt vapaaehtoisvoimin.
4. kesäkuuta – Suomen Oppikoulujen Toverikuntien Liitto perustettiin.
16. kesäkuuta – Suomessa annettiin lait puolustusvalmiuden tehostamisesta sodanvaaran uhatessa ja yleisestä työvelvollisuudesta mahdollisen sodan aikana.
16. kesäkuuta – Marsalkka Mannerheim ilmoitti eroavansa puolustusneuvoston puheenjohtajan paikalta, koska hallitus ei ollut suostunut myöntämään puolustusvoimille hänen vaatimiaan lisämäärärahoja. Presidentti Kyösti Kallio taivutti Mannerheimin perumaan eroilmoituksensa.
17. kesäkuuta – Murhasta tuomittu Eugen Weidmann teloitettiin giljotiinilla viimeisessä julkisessa teloituksessa Ranskassa.

heinäkuu - syyskuu

1. ja 3. heinäkuuta – Suomessa järjestettiin eduskuntavaalit. Sosiaalidemokraatit saavuttivat Suomen itsenäisyyden ajan suurimman paikkamääränsä, 85. Myös maalaisliitto ja kokoomus lisäsivät paikkalukujaan, suurimman tappion kärsi Isänmaallinen Kansanliike.
6. heinäkuuta – Viimeiset juutalaisten yritykset suljettiin Saksassa.
13. heinäkuuta – Presidentti Kyösti Kallion terveydentilasta annettiin tiedote, jonka mukaan hän ei ollut vielä täysin toipunut tammikuussa saamastaan sydäninfarktista.
23. heinäkuuta – Neuvostoliitto ehdotti sotilaallisia neuvotteluja Ranskalle ja Isolle-Britannialle. Ranskalaiset ja brittiläiset neuvottelijat saapuivat Moskovaan 11. elokuuta.
30. heinäkuuta – Näyttelijä Sirkka Sari sai surmansa pudottuaan Aulangon hotellin savupiippuun Hämeenlinnassa.
7.–13. elokuuta – Karjalan kannaksella järjestettiin suuret sotaharjoitukset.
12. elokuuta – Pääministeri A. K. Cajander kiitti Viipurissa pitämässään puheessa puolustusvoimia siitä, ettei määrärahoja ollut tuhlattu nopeasti vanhenevaan kalustoon. Valtiovarainministeri Väinö Tanner ilmaisi tyytyväisyytensä Cajanderin lausuntoon, joka myöhemmin sai osakseen kovaa arvostelua.
21. elokuuta – Saksalainen taistelulaiva Admiral Graf Spee lähti Wilhelmshavenista Etelä-Atlantille.
21. elokuuta – Neuvostoliitto päätti siirtää neuvottelut Ranskan ja Britannian kanssa myöhempään ajankohtaan.
23. elokuuta – Molotov-Ribbentrop-sopimus: Hitler ja Stalin jakoivat Itä-Euroopan etupiireihin. Suomi, Viro, Latvia, Bessarabia ja itäinen Puola annettiin Neuvostoliitolle.
25. elokuuta – Iso-Britannia ja Puola solmivat keskinäisen avunantosopimuksen.
29. elokuuta – Saksa miehitti Slovakian.
30. elokuuta – Puola aloitti mobilisaation.
1. syyskuuta – Saksa hyökkäsi Puolaan kello 04:40. Toinen maailmansota alkoi. Suomi julistautui puolueettomaksi.
3. syyskuuta – Ranska, Australia ja Yhdistynyt kuningaskunta julistivat sodan Saksalle.
4. syyskuuta – Nestemäiset polttoaineet säännösteltiin Suomessa, "korttikausi" alkoi.
5. syyskuuta – Yhdysvallat ilmoitti puolueettomuudestaan sodassa.
6. syyskuuta – Etelä-Afrikka julisti sodan Saksalle.
10. syyskuuta – Kanada julisti sodan Saksalle.
17. syyskuuta – Neuvostoliitto hyökkäsi Puolaan vallaten maan itäosan. Puolan hallitus pakeni Lontooseen.
17. syyskuuta – Saksalainen sukellusvene U-29 upotti brittien lentotukialus HMS Courageousin Irlannin rannikolla.
20. syyskuuta – Kansanhuoltoministeriö aloitti toimintansa. Ensimmäiseksi kansanhuoltoministeriksi nimitettiin Rainer von Fieandt.
22. syyskuuta – Viron ulkoministeri kutsuttiin Moskovaan.
27. syyskuuta – Varsova antautui, viimeiset puolalaiset yksiköt antautuivat kahdeksan päivää myöhemmin.
28. syyskuuta – Molotov-Ribbentrop-sopimuksen lisäsopimuksella Liettua Memeliä lukuun ottamatta siirtyi Neuvostoliiton etupiiriin. Saksan ja Neuvostoliiton miehittämien Puolan alueiden väliseksi rajaksi tuli pääosin jo vuonna 1919 Puolan itärajaksi ehdotettu Curzonin linja.
29. syyskuuta – Neuvostoliitto ja Viro solmivat keskinäisen avunantosopimuksen.

lokakuu - joulukuu

1. lokakuuta – Latvian ulkoministeri kutsuttiin Moskovaan.
3. lokakuuta – Liettuan ulkoministeri kutsuttiin Moskovaan.
5. lokakuuta – Neuvostoliitto ja Latvia solmivat keskinäisen avunantosopimuksen. Suomalainen valtuuskunta kutsuttiin Moskovaan neuvottelemaan "konkreettisista poliittisista kysymyksistä".
7. lokakuuta − Presidentti Kyösti Kallio vahvisti tasavallan suojelulain, joka antoi hallitukselle erittäin laajat valtuudet.
8. lokakuuta – Saksa ilmoitti liittäneensä Länsi-Puolan itseensä.
9. lokakuuta – Suomen hallitus määräsi osittaisen liikekannallepanon toteutettavaksi ylimääräisinä harjoituksina (YH).
9. lokakuuta – Saksa torjui Suomen pyynnön tuen saamiseksi Neuvostoliiton painostusta vastaan ja ilmoitti, ettei se aikonut puuttua Suomen ja Neuvostoliiton välisiin neuvotteluihin millään tavoin.
9. lokakuuta – Valtioneuvos J. K. Paasikivi, varatuomari Johan Nykopp ja eversti Aladár Paasonen matkustivat Moskovaan ensimmäisiin neuvotteluihin. Lähtijöitä saattoi Helsingin rautatieasemalla sankka virsiä ja isänmaallisia lauluja laulanut väkijoukko.
10. lokakuuta – Neuvostoliitto ja Liettua solmivat keskinäisen avunantosopimuksen.
10. lokakuuta – Väinö Aaltosen veistämä Aleksis Kiven patsas paljastettiin Helsingin Rautatientorilla.
10. lokakuuta – Helsingissä järjestettiin ensimmäinen pimennys- ja ilmahälytysharjoitus.
11. lokakuuta – Manhattan-projekti: Yhdysvaltain presidentti Franklin D. Roosevelt sai Albert Einsteinin kirjeen, jossa hän kehotti Yhdysvaltoja kehittämään atomipommin.
11. lokakuuta – Neuvostoliitto esitti Kremlissä Suomelle kovia vaatimuksia.
11. lokakuuta – Suomessa aloitettiin vapaaehtoinen asutuskeskusten evakuointi. Helsingistä siirtyi maaseudulle noin 100 000 ihmistä.
11. lokakuuta – Valtioneuvoston tiedoituskeskus perustettiin huolehtimaan tiedotus- ja sensuuritoiminnasta mahdollisen sodan aikana.
13. lokakuuta – Suomessa julistettiin yleinen työvelvollisuus.
14. lokakuuta – Suomen valtuuskunta esitti vastaehdotuksensa, jonka Moskova hylkäsi.
14. lokakuuta – Suomen hallitus määräsi täydellisen liikekannallepanon.
14. lokakuuta – Saksalainen sukellusvene U-47 kapteeninaan Günther Prien tunkeutui brittien tukikohtaan Scapa Flow'hun ja torpedoi taistelulaiva HMS Royal Oakin.
21. lokakuuta – J. K. Paasikivi ja valtiovarainministeri Väinö Tanner lähtivät toiselle neuvottelumatkalle Moskovaan. He palasivat Helsinkiin 26. lokakuuta.
28. lokakuuta – Kahvi säännösteltiin Suomessa.
31. lokakuuta – J. K. Paasikivi ja Väinö Tanner lähtivät kolmannelle neuvottelumatkalle Moskovaan.
6. marraskuuta – "Sonderaktion Krakau": Krakovan yliopiston henkilökunta lähetettiin Sachsenhausenin keskitysleirille.
8. marraskuuta – Adolf Hitler selvisi täpärästi murhayrityksestä Münchenissä oluttupakaappauksen 16. vuosipäivänä.
9. marraskuuta – "Venlon tapaus": Gestapo kaappasi kaksi brittiagenttia Venlossa Alankomaissa.
10. marraskuuta – Ruotsin akatemia ilmoitti myöntäneensä Nobelin kirjallisuuspalkinnon F. E. Sillanpäälle.
12. marraskuuta – Neuvostoliittolaiset sanomalehdet aloittivat voimakkaan Suomea vastaan suunnatun arvostelukampanjan.
13. marraskuuta – Moskovan neuvottelut katkesivat ja Stalin antoi määräyksen Suomea vastaan välittömästi tehtävän hyökkäyksen suunnittelusta.
13. marraskuuta – Pohjoismaiden ulkoministerit kokoontuivat hätäkokoukseen Tukholmaan Suomen ja Neuvostoliiton suhteiden kiristymisen vuoksi.
15. marraskuuta – Eduskunta hyväksyi väestönsuojelulain.
16. marraskuuta – Tukholmassa oleskellut SKP:n pääsihteeri Arvo Tuominen sai Neuvostoliiton kommunistisen puolueen politbyroolta kutsun saapua Moskovaan ja ryhtyä "Suomen kansanvaltaisen hallituksen" pääministeriksi. Tuominen lähetti Moskovaan 23. marraskuuta viestin, jossa hän ilmoitti kieltäytyvänsä tehtävästä.
26. marraskuuta – Mainilan laukaukset.
26. marraskuuta − Neuvostoliiton puoluelehti Pravda hyökkäsi voimakkaasti Suomen hallitusta, erityisesti pääministeri A. K. Cajanderia ja ulkoministeri Eljas Erkkoa vastaan.
28. marraskuuta – Neuvostoliitto sanoi irti Suomen kanssa vuonna 1932 solmitun hyökkäämättömyyssopimuksen.
29. marraskuuta – Neuvostoliitto katkaisi diplomaattisuhteet Suomeen.
30. marraskuuta – Talvisota alkoi: Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen. Helsinkiä pommitettiin. Mannerheim ryhtyi sotavoimien ylipäälliköksi.
30. marraskuuta – Yli tuhat ihmistä jäi mottiin ja venäläisten vangeiksi Hyrsylässä, Kalastajasaarennolla ja eräissä muissa rajaseudun kunnissa.
1. joulukuuta – "Terijoen hallitus" pääministerinään Otto Wille Kuusinen julistautui "Suomen Kansanvaltaisen Tasavallan" johtoon ja solmi neuvostojohdon kanssa yhteistyö- ja avunantosopimuksen.
1. joulukuuta – A. K. Cajanderin hallitus erosi. Suomen Pankin pääjohtaja Risto Ryti muodosti uuden hallituksen. Cajanderin hallitus oli noussut Suomen siihen saakka toiseksi pitkäikäisimmäksi istuttuaan 994 vuorokautta.
1. joulukuuta – Suomen eduskunta siirtyi evakkoon Kauhajoelle.
1. joulukuuta − Väestönsuojeluviranomaiset määräsivät pimennyksen voimaan koko Suomeen. Määräysten mukaan ulkovalot oli pidettävä sammutettuina ja ikkunat peitettyinä pimeän aikana. Myös tarpeeton liikkuminen ulkona pimeän aikana kiellettiin.
2. joulukuuta – Vastauksena Terijoen hallituksen muodostamiselle SDP ja SAK antoivat julkilausuman, jossa vakuutettiin Suomen työväenluokan tukevan täydellisesti Rytin hallitusta ja sen politiikkaa sekä taistelevan asein Suomen itsemääräämisoikeuden, demokratian ja rauhan puolesta.
2. joulukuuta – Reserviupseerikoulu siirtyi Haminasta Niinisaloon.
3. joulukuuta – Suomi pyysi tuloksetta Kansainliittoa tekemään intervention.
3. joulukuuta − Väestönsuojeluviranomaiset ja seurakunnat kielsivät jumalanpalvelukset ja muut julkiset kokoontumiset.
8. joulukuuta – Neuvostojoukot valtasivat Suomussalmen kirkonkylän.
11. joulukuuta – Neuvostojoukot saavuttivat suomalaisten pääpuolustusaseman Karjalan kannaksella.
12. joulukuuta – Kenraali Paavo Talvelan johtamat suomalaisjoukot löivät venäläisen 139. divisioonan Tolvajärvellä.
13. joulukuuta – Taistelu La Plata -joen suulla saksalaisen Admiral Graf Speen ja brittiläisten risteilijöiden Exeterin, Ajaxin ja uusiseelantilaisen Achillesin välillä. Admiral Graf Spee vetäytyi korjauksia varten Montevideoon.
13. joulukuuta − Ruotsin ulkoministeri Rickard Sandler erosi ja hänen tilalleen nimitettiin kaupallinen virkamies Christian Günther. Taustalla olivat erimielisyydet suhtautumisessa Suomeen.
14. joulukuuta – Kansainliiton neuvoston 107. kokouksessa päätettiin erottaa Neuvostoliitto Kansainliitosta.
15. joulukuuta – Ulkoministeri Väinö Tanner vetosi Neuvostoliittoon neuvottelujen aloittamiseksi uudelleen. Nl:n ulkoministeri Vjatšeslav Molotov ilmoitti Neuvostoliiton suostuvan keskustelemaan vain Terijoen hallituksen kanssa.
21. joulukuuta − Neuvostoliiton johtaja Josif Stalin täytti 60 vuotta.
23. joulukuuta − Suomen II armeijakunta aloitti epäonnistuneen ja suuria tappioita vaatineen vastahyökkäyksen, joka sai myöhemmin nimen "hölmön tölväys".
27. joulukuuta – Maanjäristys Turkin Itä-Anatoliassa, 100 000 kuollutta.
29. joulukuuta – Kenraali Hjalmar Siilasvuon johtama 9. divisioona löi venäläisen 163. divisioonan Suomussalmella. Sotasaaliiksi saatiin muun muassa 37 tykkiä ja 15 panssarivaunua sekä suuri määrä ajoneuvoja.
31. joulukuuta − Neuvostoliiton ilmavoimat pommittivat Jyväskylää ja Vaasaa. Jyväskylässä sai surmansa 21 ja Vaasassa neljä ihmistä.
31. joulukuuta − Isänmaallisen Kansanliikkeen lehden Ajan Suunnan ilmestyminen keskeytyi.

Tuntematon päivämäärä

Agatha Christien Kymmenen pientä neekeripoikaa julkaistiin.

Syntyneitä

5. tammikuuta – Kari Juva, suomalainen kuvanveistäjä
31. tammikuuta – Eino Grön, suomalainen iskelmälaulaja
2. helmikuuta – Sirkka Turkka, suomalainen runoilija
3. helmikuuta – Pentti Nikula, suomalainen seiväshyppääjä
18. helmikuuta – Eila Pienimäki, suomalainen iskelmälaulaja
23. helmikuuta – Raimo O. Kojo, suomalainen kirjailija ja toimittaja
26. helmikuuta – Josephine Tewson, englantilainen näyttelijätär
18. maaliskuuta – Marja-Leena Mikkola, suomalainen kirjailija
2. huhtikuuta – Marvin Gaye, yhdysvaltalainen laulaja (k. 1984)
7. huhtikuuta – Francis Ford Coppola, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja
8. huhtikuuta – Ilkka Suominen, suomalainen poliitikko ja pääjohtaja
20. huhtikuuta – Gro Harlem Brundtland, norjalainen poliitikko ja pääministeri
21. huhtikuuta – Pirjo Bergström, suomalainen muusikko
2. toukokuuta – Pekka Parikka, suomalainen elokuvaohjaaja
2. toukokuuta – Leonid Kanevsky, on venäläinen näyttelijä
10. toukokuuta – Hannu Taanila, suomalainen toimittaja
21. toukokuuta – Heinz Holliger, saksalainen säveltäjä
25. toukokuuta – Ian McKellen, englantilainen näyttelijä
6. kesäkuuta – Louis Andriessen, alankomaalainen säveltäjä
6. kesäkuuta – Uolevi Nojonen, suomalainen kirjailija
7. kesäkuuta – Eri Klas, virolainen kapellimestari
12. kesäkuuta – Johnny Forsell, suomalainen laulaja (k. 1988)
15. kesäkuuta – Brian Jacques, englantilainen kirjailija
16. kesäkuuta – Ritva Oksanen, suomalainen laulaja ja näyttelijä
21. kesäkuuta – Kalle Holmberg, suomalainen teatteriohjaaja
22. kesäkuuta – Heikki Sarmanto, suomalainen säveltäjä ja pianisti
4. heinäkuuta – Paavo Liski, suomalainen näyttelijä ja teatteriohjaaja
15. heinäkuuta – Aníbal Cavaco Silva, Portugalin presidentti
18. heinäkuuta – Ossi Ahlapuro, suomalainen laulaja ja näyttelijä
31. heinäkuuta – Eeva Tikka, suomalainen kirjailija
29. elokuuta – Walton Grönroos, oopperalaulaja ja oopperanjohtaja
30. elokuuta – John Robert Parker Ravenscroft ("John Peel"), englantilainen musiikkitoimittaja
3. syyskuuta – Rakel Liehu, suomalainen kirjailija
5. syyskuuta – George Lazenby, australialainen näyttelijä
10. syyskuuta – Risto Palm, suomalainen näyttelijä (muun muassa Noin 7 veljestä ja Speedy Gonzales - Noin 7 veljeksen poika)
16. syyskuuta – Jarmo Sermilä, suomalainen säveltäjä
18. syyskuuta – Leena Laulajainen, suomalainen kirjailija
12. lokakuuta – Sirpa Asko-Seljavaara, suomalainen lääkäri ja kansanedustaja
18. lokakuuta – Kaj Chydenius, suomalainen säveltäjä
27. lokakuuta – John Cleese, englantilainen näyttelijä
8. marraskuuta – Jarno Hiilloskorpi, suomalainen näyttelijä
8. marraskuuta – Laila Kinnunen, suomalainen laulaja
16. marraskuuta – Henrik Otto Donner, suomalainen säveltäjä
26. marraskuuta – Tina Turner, yhdysvaltalainen laulaja
5. joulukuuta – Kurt Nuotio, suomalainen teatteriohjaaja
5. joulukuuta – Reino Paasilinna, suomalainen poliitikko
10. joulukuuta – Pekka Pöyry, suomalainen muusikko (k. 1980)
18. joulukuuta – Michael Moorcock, englantilainen tieteiskirjailija

Kuolleita

9. tammikuuta – Kaarlo Borg, suomalainen arkkitehti
28. tammikuuta – William Butler Yeats, vuoden 1923 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut irlantilainen kirjailija
10. helmikuuta – Pius XI, paavi
2. maaliskuuta – Howard Carter, englantilainen egyptologi
21. maaliskuuta – Evald Aav, virolainen säveltäjä
23. maaliskuuta – Richard Halliburton, yhdysvaltalainen toimittaja ja maailmankulkuri (katosi)
27. huhtikuuta – Tuomas Vohlonen, suomalainen keksijä
22. toukokuuta – Hannes Ryömä, suomalainen poliitikko ja pääjohtaja, lääkäri
5. kesäkuuta – Arvi Järventaus, suomalainen kirjailija
13. kesäkuuta – Volter Kilpi, suomalainen kirjailija
19. heinäkuuta – Alexis af Enehjelm, suomalainen laulaja ja radiokuuluttaja
30. heinäkuuta – Sirkka Sari, suomalainen näyttelijä
7. elokuuta – Eino Rautavaara, suomalainen oopperalaulaja
11. elokuuta – Jean Bugatti, saksalainen autosuunnittelija
3. syyskuuta – Edvard Westermarck, suomalainen sosiologi
23. syyskuuta – Sigmund Freud, itävaltalainen psykologi
1. lokakuuta – Kaarlo Angerkoski, suomalainen näyttelijä
7. marraskuuta – Kirsti Suonio, suomalainen näyttelijä
29. marraskuuta – Otto Åkesson, suomalainen lakimies ja ministeri
1. joulukuuta – Jorma Gallen-Kallela, suomalainen taidemaalari
12. joulukuuta – Douglas Fairbanks, yhdysvaltalainen näyttelijä
16. joulukuuta – Otto Stenroth, suomalainen lakimies, senaattori ja pankinjohtaja
23. joulukuuta – Anthony Fokker, hollantilainen lentokonetehtailija
23. joulukuuta – Truvor Svento, suomalainen säveltäjä

Nobelin palkinnot

Kirjoja

Niskavuoren leipä – Hella Wuolijoki
Itkevien pajujen maa. Unkaria sieltä täältä – Arvi Järventaus
Lotte – Thomas Mann
Annan perhe – L.M. Montgomery

Muuta

Elokuvavuosi 1939

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 1939.

Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/1939

Luokat: 1900-luku | 1939

Questions for article: eugene heggtveit, eugene weidmann video, eugene weidmann, hans frank militaria, weidmann video, 1910-1939, 1910-1939 art deco, 1939, amerikansk sångerska *1929, art deco wikipedia, art deco 1920 - 1939

This article is from Wikipedia. All text is available under the terms of the GNU Free Documentation License.

IHS Europe: Infrared Heating Systems for Home and Business.