1. tammikuuta – Perulainen uutiskuvaaja Jaime Rázuri siepattiin Gazassa. Hänet vapautettiin seitsemän päivän kuluttua.[2]
1. tammikuuta – Radio KLF lopetti toimintansa radioasemana, se jäi nettiradioksi.
2. tammikuuta – Chilen I Región de Tarapacásta erotettiin Arican ja Parinacotan maakunnat, joista muodostettiin uusi kaksi maakuntaa ja neljä kuntaa käsittävä XV Región de Arica y Parinacota pääkaupunkinaan Arica. I Región de Tarapacán Iquiquen maakunnasta erotettiin Tamarugalin maakunta pääkaupunkinaan Pozo Almonte.
4. tammikuuta – Yhdysvaltain 110. kongressi kokoontui. Edustajat valittiin 7. marraskuuta 2006 vaaleissa. Demokraatit hallitsivat molempia kamareita ensimmäisen kerran sitten 103. kongressin 1993–1995. Voimasuhteet olivat edustajainhuoneessa 233–202 ja senaatissa 49–49 ja kaksi sitoutumatonta, jotka liittyivät demokraattien puolelle. Demokraatit Nancy Pelosi valittiin puhemieheksi ja Harry Reid senaatin johtoon.
4. tammikuuta – Israelin joukot hyökkäsivät puskutraktorein ja panssariajoneuvoin taisteluhelikopterien tukemana Ramallahiin Länsirannalle. Neljä palestiinalaista ammuttiin ja 20 haavoittui. Operaatio oli ensimmäinen länsirannalle sitten viime toukokuun.[3] Hyökkäys tapahtui vain tunteja ennen kuin Ehud Olmert ja Egyptin Hosni Mubarak tapasivat Sharm el-Sheikhissa neuvotellakseen rauhanneuvottelujen jatkamisesta.[4]
8. tammikuuta – Yhdysvallat teki kaksi ilmaiskua Etelä-SomaliaanAC 130 -konein terroristijahdissa. Eräiden silminnäkijöiden mukaan iskuja tehtiin kolmena päivänä, minkä Yhdysvallat ja Somalian hallitus kiistivät.[5][6]
10. tammikuuta – Yhdysvaltain presidentti George W. Bush myönsi puheessaan tehneensä virheitä Irakissa ja ilmoitti lähettävänsä maahan 20 000 lisää joukkoja.[8]
11. tammikuuta – Bangladesh julistettiin poikkeustilaan lähestyvien parlamenttivaalien aiheuttamien levottomuuksien vuoksi, joissa yli 40 ihmistä sai surmansa. Vain puolet maan puolueista ilmoitti ottavansa osaa 22. päivän vaaleihin, joiden tuloksen oppositio syytti hallituksen väärentävän. Bangladeshin 60 suurimpaan kaupunkiin määrättiin ulkonaliikkumiskielto yöajaksi. Virkaa tekevä presidentti Iajuddin Ahmed erosi hallituksen johdosta ja ilmoitti muodostavansa uuden, jonka on tarkoitus järjestää vaalit.[10][11]
11. tammikuuta – Kiina teki satelliitintorjuntaohjuskokeen, jossa tuhottiin sen oma vanhentunut sääsatelliitti.
12. tammikuuta – Yhdysvaltain lähetystöä Ateenassa ammuttiin raketilla kello 5:58. Ryhmä nimeltä "vallankumouksellinen taistelu" otti vastuun iskusta.[12]
13. tammikuuta – Kreikkalainen rahtialus Server katkesi kahtia Norjan rannikolla ja siitä pääsi 200 tonnia öljyä.
14. tammikuuta – Per-hirmumyrsky iski Ruotsiin. Maan liikenne pysähtyi, kolme ihmistä kuoli kaatuneiden puiden alle ja 262 000 jäi ilman sähköjä.[13]
25. tammikuuta – 15 potilasta loukkaantui Pitkäniemen sairaalassa Nokialla sattuneessa tulipalossa. Palon oli sytyttänyt sairaalassa hoidettavana ollut nainen.
28. tammikuuta – Yhdysvaltain ja Irakin hallituksen joukot ilmoittivat surmanneensa 250 kapinallista taistelussa Najafin ulkopuolella Irakissa.[14]
31. tammikuuta – Venezuelan parlamentti antoi presidentti Hugo Chávezille oikeuden hallita maata asetuksilla 18 kuukauden ajan talouden avainalojen kansallistamiseksi.
31. tammikuuta – Kansanedustaja Tony Halmeen värikkäälle eduskuntauralle pantiin piste, kun hän pääsi työkyvyttömyyseläkkeelle maaliskuun alusta lukien. Halmeen saaman eläkkeen suuri määrä herätti yleistä närkästystä, koska hän oli istunut eduskunnassa vain yhden kauden ja työskennellyt senkin aikana normaalisti vain ajoittain.
23. helmikuuta – Kehitysvammaisten hoitokoti tuhoutui tulipalossa Alsungan kunnassa Latviassa. Palossa kuoli 25 hoidokkia. Hoitokodin paloturvallisuudessa oli ollut suuria puutteita.
25. helmikuuta – Sipoon kunnan asukkaat tyrmäsivät ylivoimaisella ääntenenemmistöllä kunnan lounaisosan liittämisen Helsinkiin. Helsinki vaati Sipoosta itselleen 7,3 neliökilometrin aluetta, jolla asui lähes 20 prosenttia kunnan asukkaista. Sipoolaiset pitivät myös sisäministeriön asettaman selvitysmiehen Pekka Myllyniemen asennetta Helsinki-myönteisenä.
4. maaliskuuta – Viron parlamenttivaalit. Pääministeri Andrus AnsipinReformipuolue sai 27,8 % äänistä, sen hallituskumppani Keskustapuolue 26,1 % ja opposition Isänmaan ja Res Publican liitto 17,9 % äänistä[16][17][18] Sosiaalidemokraatit saivat 10,6 % äänistä ja ensimmäistä kertaa mukana olleet Vihreät 7,1 % ja kuusi paikkaa. Vaaleissa käytettiin ensimmäisinä valtakunnallisina vaaleina sähköistä äänestystä Internetin kautta. Hallitusta lähdettiin kokoamaan Reformipuolueen, IRP-liiton ja Sosiaalidemokraattien kesken Ansip pääministerinä.[19]
23. maaliskuuta – Iranin vallankumouskaarti vangitsi 15 brittiläistä merisotilasta, joiden se väitti olleen Iranin aluevesillä. Heidät luovutettiin 4. huhtikuuta.
27. huhtikuuta – Turkin presidentinvaaleissa järjestettiin ensimmäinen kierros, jonka korkein oikeus myöhemmin tuomitsi perustuslain vastaiseksi. Maassa päätettiin järjestää uudet vaalit.
27. huhtikuuta – Pronssisoturi-muistomerkki siirrettiin aamuyöllä pois Tallinnan Tõnismäeltä. Siirto aiheutti mellakoita Virossa ja Viron ja Venäjän välirikon.
27. huhtikuuta – Tuhat Huuto.net -huutokaupassa myytyä armeijan vanhaa polkupyörää luovutettiin uusille omistajilleen Helsingin Senaatintorilla. Huutokaupan tuotto, 227 000 euroa, luovutettiin viidelle Suomessa toimivalle sotaveteraanijärjestölle.
8. toukokuuta – Runoilija ja kääntäjä Matti Rossi sai kirjallisuuden valtionpalkinnon. Kokoomuksen kansanedustaja Ben Zyskowicz paheksui jyrkin sanoin Rossin palkitsemista viitaten tämän toimintaan 1970-luvulla. Taustalla oli Rossin ilmianto Suomessa tuolloin vierailleen unkarilaisen kirjailijan Dénes Kissin Neuvostoliittoa arvostelleen lausunnon johdosta. Rossille palkinnon myöntänyt kulttuuriministeriStefan Wallin ei ollut tiennyt Rossin menneisyydestä.
12. toukokuuta – Islannin althingin vaalit. Geir Haarde jatkoi pääministerinä Itsenäisyyspuolueen ja sosiaalidemokraattisen Allianssin hallituksen johdossa.
16. toukokuuta – Tallinnan synagoga, Viron ensimmäinen synagoga toisen maailmansodan jälkeen, vihittiin käyttöön.
24. toukokuuta – Irlannin vaalit. Päähallituspuolue Fianna Fáil sai 78/166 paikkaa, ja pääministeri Bertie Ahern siten jo kolmannen kauden. Hallituskumppani Edistykselliset demokraatit sai kuitenkin vain kaksi paikkaa.[20]
24. toukokuuta – Nightwish-yhtye paljasti valinneensa uudeksi laulusolistikseen ruotsalaisen Anette Olzonin. Edellinen solisti Tarja Turunen oli erotettu lokakuussa 2005.
1. kesäkuuta – tupakkalaki kiristyi. Tupakointi kiellettiin ravintoloissa, kahviloissa ja muissa ravitsemusliikkeissä. Sisätiloissa tupakointi oli sallittua vain erityisissä ilmastoiduissa tupakointitiloissa. Sosiaali- ja terveysministeriön teettämän mielipidemittauksen mukaan 77 prosenttia suomalaisista kannatti lain tiukentamista.
2. kesäkuuta – Askaisissa avattiin Mannerheim-ristin ritareille omistettu Ritaripuisto, jossa on jokaiselle ritarille nimetty oma kivi. Mannerheim-ristejä oli myönnetty jatkosodan aikana 191 sotilaalle, joista kuusi oli saanut sen kahdesti.
4. kesäkuuta glam metal -yhtye Mötley Crüen oli tarkoitus soittaa keikka Helsingin Jäähallissa, mutta bändin lavarekvisiitta ei ollut saanut lähtölupaa Milanon lentokentältä ja keikka jouduttiin perumaan. Yhtye saapui kylläkin sovitusti Suomeen ja sanoi, että olisi voinut soittaa keikan vaikka kahden tunnin viivellä, mutta kone ei saanut lähtölupaa. Nikki Sixx kuitenkin jakoi nimmareita ja tapasi fanejaan Vince Neilin kanssa Hotelli Kampin edessä.
10. kesäkuuta – Ranskan parlamenttivaalien ensimmäinen kierros tiesi vahvaa tukea presidentti Sarkozyn UMP-puolueelle. Ensimmäisellä kierroksella suoraan parlamenttiin vaalipiirissään yli 50 %:n kannatuksella valituista 110 edustajasta sata tuli UMP:stä.[23]
14. kesäkuuta – Kansallisoopperan pääjohtaja Erkki Korhonen erosi tehtävästään.
15. kesäkuuta – Apulaisoikeuskansleri Jaakko Jonkka nimitettiin uudeksi oikeuskansleriksi heinäkuun alusta alkaen. Jonkka oli hoitanut oikeuskanslerin tehtäviä jo tammikuusta lähtien, jolloin hänen edeltäjänsä Paavo Nikula oli jäänyt sairauslomalle.
19. kesäkuuta – Kuusi ihmistä kuoli säiliörekan ja vastaantulijoiden kaistalle ajautuneen matkailuauton törmäyksessä valtatie 1:llä Kiikalassa. Surmansa saaneista viisi oli matkailuautossa ja kuudes rekan kuljettaja. Onnettomuus tapahtui Lohjanharjun ja Muurlan välisellä erittäin vaaralliseksi luokitellulla tieosuudella.
28. kesäkuuta – Suomen hallitus päätti noin 30 neliökilometrin alueen pakkoliittämisestä Sipoon kunnasta Helsingin kaupunkiin. Monet katsoivat kyseessä olevan ennakkotapauksen, jota voitaisiin jatkossa soveltaa myös muiden voimakkaasti kasvavien kaupunkien suhteen.
22. heinäkuuta – Turkissa järjestettiin ennenaikaiset parlamenttivaalit presidentinvalintakriisin jälkeen. Valtaa jo aiemmin pitänyt AKP vahvisti asemiaan ja sai 550-jäseniseen parlamenttiin 341 edustajaa, vasemmistolainen CHP 99 ja nationalistinen MHP 70 edustajaa. Parlamenttiin nousi lisäksi 26 riippumatonta, joista 21 kurdien DTP-puolueen jäseniä.[25][26]
2. syyskuuta – Guatemalassa pidettiin presidentin-, parlamentti- ja pormestarien vaalit. Presidentinvaaleissa toiselle kierrokselle pääsivät vasemmistolainen Álvaro Colom ja oikeistolainen kenraali Otto Pérez Molin. Colom valittiin toiselle kierroksella maan presidentiksi.
2. syyskuuta – Tero Pitkämäki voitti keihäänheiton maailmamestaruuden Osakassa Japanissa tuloksella 90,13.
12. syyskuuta – Japanin pääministeri Shinzō Abe ilmoitti erostaan vain vuoden pituisen pääministerikauden jälkeen. Hän joutui seuraavana päivänä sairaalaan stressin vuoksi.
12. syyskuuta – Venäjän Mihail Fradkov pääministeri erosi hallituksineen valmistauduttaessa loppuvuoden duuman vaaleihin. Villien spekulaatioiden jälkeen presidentti Putin nimitti uudeksi pääministeriksi Viktor Zubkovin.
12. syyskuuta – Suomen lentopallomaajoukkue teki suomalaista palloiluhistoriaa etenemällä EM-kilpailuissa välieriin.
13. syyskuuta – Brittiläinen Norther Rock -pankki joutui anomaan lisärahoitusta Bank of Englandilta rahoitusvaikeuksiensa ja talletuspaon vuoksi. Huhut pankin vaikeuksista ja sen webbisivujen kaatuminen saivat tallettajat jonottamaan konttorien ulkopuolella saadakseen nostettu rahansa. Pankin talousvaikeudet olivat heijastumaa Yhdysvaltain asuntomarkkinoilta. Britannian hallitus myöntyi viimein takaamaan pankkiin talletetut varat.[28]
14. syyskuuta – suomalainen yhtye HIM julkaisi uuden albumin nimeltä Venus Doom
26. syyskuuta – Microsoftin ja Bungie Studiosin Halo 3 -konsolipeli Xbox 360:lle julkaistiin. Se teki historiaa, kun sitä myytiin ensimmäisen vuorokauden aikana 170 miljoonalla dollarilla.
29. marraskuuta – Pakistanin Pervez Musharraf vannoi ensimmäisen kerran virkavalan siviilipresidenttinä kahdeksan vuotta sotilasvallankaappauksensa jälkeen.[30]
21. joulukuuta – Yhdeksän uutta maata liittyi Schengenin sopimukseen.
23. joulukuuta – Thaimaassa ensimmäiset parlamenttivaalit syyskuun 2006 sotilasvallankaappauksen jälkeen.
27. joulukuuta – Kenian presidentinvaalit: viivästyneen äänenlaskun jälkeen keskusvaalilautakunta julisti 30.12. presidentti Mwai Kibakin saaneen niukan voiton toisella kaudelle, mikä sai opposition mellakoimaan.[31]