 |
del.icio.us |
 |
Digg |
 |
Furl |
 |
|
 |
Rojo |
| Add to OnlyWire |
Aasia on maapallon suurin maanosa niin väestöltään kuin pinta-alaltaankin. Aasian pinta-ala on noin 44 miljoonaa neliökilometriä, jolla se kattaa 29,4 % maapallon maapinta-alasta ja 8,6 % kokonaispinta-alasta. Aasiassa asuu yli 4 miljardia ihmistä joka on yli 60 % maailman väestöstä. Perinteisen määritelmän mukaan Aasia muodostaa yhdessä Euroopan kanssa Euraasian jättimantereen. Maanosan nimi tulee antiikin kreikkalaisilta, jotka kutsuivat nimellä Anatolian aluetta. Rodultaan Aasian väestö on enimmäkseen mongolidista ("itäaasialaisia") ja europidistä ("valkoinen rotu"). Europidit ovat yleisiä Euroopan lähiseuduilla ja Etelä-Aasiassa Lähi-idästä Intiaan saakka ulottuvalla alueella. Keskisessä ja itäisessä aasiassa mongolidinen tyyppi on hallitseva. Valtauskonnot ovat islam, buddhalaisuus ja hindulaisuus.
Sisällysluettelo |
Aasian alueita
- Etelä-Aasia
- Itä-Aasia (Kaukoitä)
- Kaakkois-Aasia
- Kaukasia
- Keski-Aasia
- Lounais-Aasia (Etu-Aasia)
- Länsi-Aasia (Lähi-itä)
- Pohjois-Aasia
- Sisä-Aasia
Aasian valtiot
| Maa tai alue | Pinta-ala (km²) |
Asukasluku |
Väestötiheys (as./km²) |
Pääkaupunki |
|---|---|---|---|---|
 Afganistan |
647 500 | 28 717 213 | 43,0 | Kabul |
 Arabiemiirikunnat |
88 880 | 4 496 000 | 64,0 | Abu Dhabi |
 Armenia |
29 800 | 3 326 448 | 112,0 | Jerevan |
 Azerbaidžan |
86 600 | 7 868 385 | 90,0 | Baku |
 Bahrain |
665 | 739 000 | 987,0 | Manama |
 Bangladesh |
144 000 | 147 365 000 | 1 100 | Dhaka |
 Bhutan |
46 500 | 672 425 | ~14 | Thimphu |
 Brunei |
5 770 | 343 653 | 61,0 | Bandar Seri Begawan |
 Korea, tasav. |
98 480 | 48 422 644 | 492,0 | Soul |
 Filippiinit |
300 000 | 89 469 000 | 300,0 | Manila |
 Georgia |
69 700 | 4 661 473 | 67,0 | Tbilisi |
 Indonesia |
1 919 440 | 245 453 000 | 134,0 | Jakarta |
 Intia |
3 287 590 | 1 095 351 995 | 329,0 | New Delhi |
 Irak |
437 072 | 24 001 816 | 55,0 | Bagdad |
 Iran |
1 648 195 | 68 688 000 | 42,0 | Teheran |
 Israel |
20 991 | 7 026 000 | 303,0 | Jerusalem |
 Itä-Timor |
14 609 | 1 040 880 | 69,0 | Dili |
 Japani |
377 835 | 127 433 494 | 337,0 | Tokio |
 Jemen |
527 970 | 20 727 063 | 39,0 | Sanaá |
 Jordania |
92 300 | 5 153 378 | 48,0 | Amman |
 Kambodža |
181 040 | 13 363 421 | 72,5 | Phnom Penh |
 Kazakstan |
2 717 300 | 15 185 844 | 5,6 | Astana |
 Kiina |
9 596 960 | 1 313 974 000 | 140,9 | Peking |
 Kirgisia |
198 500 | 4 753 003 | 24,0 | Biškek |
 Kuwait |
17 820 | 2 041 961 | 115,0 | Kuwait |
 Kypros |
9 250 | 717 657 | 112,0 | Nikosia |
 Laos |
236 800 | 6 217 141 | 24,0 | Vientiane |
 Libanon |
10 452 | 3 826 018 | 358,0 | Beirut |
 Malediivit |
300 | 341 106 | 1 171,0 | Malé |
 Malesia |
329 758 | 26 207 102 | 78,0 | Kuala Lumpur |
 Mongolia |
1 564 116 | 2 791 272 | 1,8 | Ulan Bator |
 Myanmar |
678 500 | 50 700 000 | 62,0 | Naypyidaw |
 Nepal |
140 800 | 25 284 463 | 184,0 | Kathmandu |
 Oman |
212 460 | 3 001 583 | 14,0 | Masqat |
 Pakistan |
803 940 | 165 804 000 | 213,0 | Islamabad |
 Korea, demokr. |
120 540 | 22 224 195 | 182,0 | Pjongjang |
 Qatar |
11 437 | 885 359 | 75,0 | Doha |
 Saudi-Arabia |
2 218 000 | 24 293 844 | 12,0 | Riad |
 Syyria |
185 180 | 17 585 540 | 93,0 | Damaskos |
 Singapore |
648 | 4 425 720 | 6 724,0 | – |
 Sri Lanka |
65 610 | 19 607 519 | 298,0 | Sri Jayewardanapura-Kotte |
 Tadžikistan |
143 100 | 6 863 752 | 48,0 | Dušanbe |
 Thaimaa |
514 000 | 64 632 000 | 126,0 | Bangkok |
 Turkki |
780 580 | 70 414 000 | 91,4 | Ankara |
 Turkmenistan |
488 100 | 4 603 244 | 298,0 | Ašgabat |
 Uzbekistan |
447 400 | 25 563 441 | 57,0 | Taškent |
 Venäjä |
17 075 400 | 142 894 000 | 8,5 | Moskova |
 Vietnam |
329 560 | 84 403 000 | 259,0 | Hanoi |
Talous
Maatalous
Aasian väestöstä suurin osa asuu monsuunivyöhykkeellä ja saa maataloudesta elantonsa. Vehnän ja riisin viljely on intensiivistä tuolla vyöhykkeellä. Aasian väestön nopean kasvun seurausta oli valtaisa ravinnontarve. Tämän vuoksi viljeltyä aluetta jouduttiin lisäämään ottamalla autiomaiden reuna-alueita ja muita maataloudelle marginaalisia alueita käyttöön sekä hakkaamalla metsää. Niin sanottu "vihreä vallankumous" oli onnistunut yritys lisätä maatalouden tuotantoa. Lannoitteita ja torjunta-aineita käyttämällä sekä parantamalla siemenlaatua saatiin usein jopa kolminkertaiset sadot. Aasiassa huolta on kuitenkin aihettanut mm. kemikaaleista johtuvat ympäristöongelmat. Laidunnus ja vehnän viljely ovat Keski-Aasian maatalouden tärkeimmät muodot, johtuen alueen kuivuudesta. Lisäksi alueella viljellään laajalti puuvillaa kastelun ansiosta.[1]
Teollisuus
.jpg)
1980-luvulla monet Itä-Aasian valtiot saavuttivat korkean teollistumisasteen. Tämän vuoksi ne myös tulivat riippuvaisiksi polttoaineiden, mineraalien sekä muiden raaka-aineiden maahantuonnista. Kehittyneimmissä maissa tyypillisiä teollisuuden muotoja ovat auto- tietokone- ja elektroniikkateollisuus, esimerkiksi Japani on hyvä esimerkki tällaisesta valtiosta. Myös Singapore, Taiwan, Hongkong ja Etelä-Korea ovat teollistuneet nopeasti. Näiden maiden jäljessä tulevat muun muassa Malesia, Thaimaa ja Filippiinit.[2]
Myös Kiinan ja Intian vienti on siirtynyt kohti teollisuustuotteita. Molemmilla valtioilla on merkittävää tieteellistä asiantuntemusta muun muassa satelliittiohjelmien ja avaruusteknologian aloilta.[2]
Myös entiset Keski-Aasian neuvostotasavallat ovat siirtymässä hitaasti vapaaseen markkinatalouteen. Näiden maiden teollisuus on kuitenkin vielä vähäistä. Azerbaidžanilla on huomattavat öljyvarat ja Kazakstan tuottaa kemikaaleja ja metalleja.[2]
Kulttuuri
Kielet
Aasiassa puhutaan moniin eri kieliryhmiin kuuluvia kieliä. Lähi-idässä valtakieli on arabia. Keski-Aasian valtioissa puhutaan mm. turkinsukuisia kieliä. Etelä-Aasiassa on kaksi vallitsevaa kieliryhmää; dravidakielet, kuten tamili etelässä ja pohjoisessa taas indoiranilaiset kielet, kuten urdu ja hindi. Malaijin kieli ja indonesian kieli ovat Kaakkois-Aasian pääkieliä. Myös thain kielellä ja Burman kielellä on paljon puhujia mantereen puolella. Itä-Aasiassa mandariinikiina, wu ja kantoninkiina ovat yleisimmät kielet.[3]
Entisissä neuvostotasavalloissa venäjän kieltä käytetään yleisesti.[3]
Uskonnot
Aasian valtauskonnot ovat nykyisin islam, buddhalaisuus ja hindulaisuus. Kiinan ja Intian vanhojen filosofisten perinteiden pohjalta on kehittynyt useita uskontoja tai uskontoon rinnastettavia suuntauksia.
Historia
-
Pääartikkeli: Aasian historia
Varhainen historia
Aasian varhaiset korkeakulttuurit syntyivät mantereen eri puolilla suurten jokien varsilla. Mesopotamian ja Indus-jokilaakson kulttuurin välillä oli yhteyksiä, mutta Jangtse-joen ympäristö oli lähes eristyksissä niistä. Silti tietyt yhteiset kulttuuripiirteet osoittavat, että jo varhaisen Kiinan ja Lähi-idän kulttuurien välillä oli tuntemattomia yhteyksiä. [4] Vain hevosilla kulkevat paimentolaiset pääsivät suurten arojen yli, ja Himalaja, Kaukasus sekä Siperian suot ja metsät muodostuivat heillekin liikenne-esteiksi. Vasta Silkkitie yhdisti Kiinan Lähi-itään ja Eurooppaan.
Eurooppalaiset Aasiassa
- Itä-Intian komppaniat, Brittien intia, Siperian rata, Ranskan Indokiina, Portugalin Macao ja Goa.
Eräitä sotia ja rajakiistoja 1940-luvulta nykyaikaan
Toisen maailmansodan jälkeen aseelliset yhteenotot ovat jatkuneet mantereella. Taiwan eli Kiinan tasavalta erosi Kiinasta maan kommunistisen vallankumouksen jälkeen. Kiina ei ole hyväksynyt eroa. Sodan jälkeen myös Vietnam ja Korea jakautuivat kahdeksi eri valtioksi; kapitalistiseen etelään ja kommunistiseen pohjoiseen. Etelä-Vietnam ja Pohjois-Vietnam yhdistyivät vuonna 1975, Vietnamin sodan päätyttyä. Etelä-Korea ja Pohjois-Korea taas ovat yhä sotatilassa, tosin vain käytännöllisesti katsoen. Myös Himalajan vuoristossa sijaitsevan Kashmirin osavaltion kysymys on yhä vailla ratkaisua. Vuonna 1971 Pakistanin ja Intian välille syntyi sota. Sodan seurauksena syntyi Bangladeshin valtio. Aseellisia yhteenottoja Kiinalla on ollut Vietnamin, Neuvostoliiton ja Intian kanssa, johtuen kiistoista Kiinan rajalinjasta. Filippiinien, Vietnamin, Malesian, Taiwanin ja Kiinan välillä on nykyään jännitteitä, johtuen Spratlysaarten omistuksesta.[5]
Aiheesta muualla
Lähteet
- Penny Martin, Margaret Olds ja Fran Church (suom. Matti Eskola ja Jorma Harju): Geographica. Könemann, 2003. ISBN 3-89731-916-0.
Viitteet
- ↑ Penny Martin, Margaret Olds ja Fran Church (suom. Matti Eskola ja Jorma Harju): "Aasia: Maatalous", Geographica, s. 144–145. Könemann, 2003. ISBN 3-89731-916-0.
- ↑ 2,0 2,1 2,2 Penny Martin, Margaret Olds ja Fran Church (suom. Matti Eskola ja Jorma Harju): "Aasia: Teollisuus", Geographica, s. 145. Könemann, 2003. ISBN 3-89731-916-0.
- ↑ 3,0 3,1 Penny Martin, Margaret Olds ja Fran Church (suom. Matti Eskola ja Jorma Harju): "Aasia: Kielet", Geographica, s. 145. Könemann, 2003. ISBN 3-89731-916-0.
- ↑ McNeill J.R. & McNeill William: Verkottunut ihmiskunta. Yleiskatsaus maailmanhistoriaan. Vastapaino, 2005.
- ↑ Penny Martin, Margaret Olds ja Fran Church (suom. Matti Eskola ja Jorma Harju): "Aasia: Rajakiistat ja sodat", Geographica, s. 145. Könemann, 2003. ISBN 3-89731-916-0.
Aasia | Afrikka | Etelä-Amerikka | Etelämanner | Eurooppa | Oseania | Pohjois-Amerikka
