Asumisoikeusasunto

Article on other languages:

del.icio.us del.icio.us
Digg Digg
Furl Furl
Reddit Reddit
Rojo Rojo
Add to OnlyWire

Asumisoikeusasunto on asumismuoto, jossa asukas omistaa asumisoikeuden rakennuttajayhtiön omistamaan asuntoon. Kiinteistö voi olla myös asukasyhdistyksen omistama, joskin Suomessa näitä on vain muutamia. Asukas maksaa sisäänmuuttaessaan yhtiölle kertaalleen asumisoikeusmaksun, ja kuukausittain käyttövastiketta. Poismuuttaessa asukkaalle palautetaan asumisoikeusmaksu rakennuskustannusindeksin muutoksen mukaisesti korjattuna. Asukas ei voi lunastaa asuntoa omakseen. Asumisoikeus perustuu lakiin, toisin kuin samantyyppinen asunnon osaomistusjärjestelmä.

Sisällysluettelo

Suomen asumisoikeusjärjestelmän historia

1980-luvun lopulla asuntojen hinnat nousivat rajusti ja asuntolainojen korkotaso vaihteli 10-15 % välillä. Vuokrasääntelyn ja kovan korkotason aiheuttaman kasvaneiden tuottovaatimusten vuoksi vuokra-asuntoja oli markkinoilla suhteellisen vähän. Tavallisten palkansaajien asuntotilannetta helpottamaan kehitettiin asumisoikeusjärjestelmä. Mallina oli aluksi Ruotsissa jo toiminnassa ollut bostadsrätt. Suomessa talojen omistusta ei kuitenkaan rajoitettu asukkaiden muodostamille yhdistyksille, kuten Ruotsissa oli tehty. Suomessa omistajiksi nousivat niin sanotut yleishyödylliset asuntoyhteisöt, jotka rakennuttivat asunnot aravalainalla.

Laki asumisoikeustaloista astui voimaan syksyllä 1990, ja ensimmäiset talot valmistuivat seuraavana vuonna. Vuosikymmenen alkupuoliskon lama-aikana asumisokeusasuntoja rakennettiin kiivaasti, 1 000-1 600 asuntoa vuodessa. Järjestelmän tarpeellisuutta epäiltiin usealta taholta, mutta vuosituhannen vaihteessa sen voidaan katsoa vakiinnuttaneen asemansa.[1]

Vuonna 1994 hyväksyttiin laki asumisoikeusyhdistyksistä, jonka mukaan asuntoja voivat rakennuttaa ja omistaa myös asukkaiden muodostamat yhdistykset. Yhdistysten rakennuttamia kiinteistöjä on Suomessa kuitenkin vain muutamia.

Matalan korkotason aikana 2000-luvulla uusien asumisoikeusasuntojen rakentamisvauhti on pudonnut muutaman sadan asunnon vuositasolle. Vuonna 2007 aloitettiin 333 asumisoikeusasunnon rakentaminen.[2] Vuonna 2006 asumisoikeusasuntoja oli rakennettu yhteensä noin 32 00 kappaletta, näistä kolme neljäsosaa omistaa kolme suurinta asumisoikeusyhtiötä.[3]

Asumisen oikeus

Talon omistaja ei voi irtisanoa asukasta kuin poikkeustapauksissa, asumisoikeussopimus on periaatteessa elinikäinen. Lisäksi asumisoikeuden voi luovuttaa perintönä eteenpäin. Asukas voi halutessaan vaihtaa asuntoa toiseen asumisoikeusasuntoon, tai myydä asumisoikeuden takaisin yhtiölle ja muuttaa pois. Asumisoikeutta ei voi myydä vapaasti, vaan hinta on aina sama: ostohinta rakennuskustannusindeksin muutoksella korjattuna.

Asumisoikeusmaksu

Asumisoikeusmaksu on yleensä 15 % asunnon hankintahinnasta. Ensimmäisissä, 90-luvun alussa rakennetuissa asunnoissa maksu on 10 %. Hankintahinta on rakentamisen kokonaiskustannushinta, joka ei saa ylittää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen määrittämää enimmäisrajaa.

Pieni osa asumisoikeusasunnoista on ns. vapaarahoitteisia. Niiden hankintahinnan määräytyminen ei ole rajoitettu em. tavalla, eikä toisaalta asukkaille ole määritelty tulorajoja.

Kuukausittainen käyttövastike

Omistaja saa periä asumisesta kohtuullista käyttövastiketta, jolla maksetaan lainat, korot, hallinto- ja hoitomenot, sekä mahdolliset markkinointimenot ja osingot. Asumisasuntojen käyttövastikkeet määräytyvät käytännössä markkinatilanteen mukaan niin, että käyttövastike on aina pienempi kuin vastaavassa vuokra-asunnossa samalla alueella. Käyttövastike on kuitenkin yleensä huomattavasti suurempi kuin vastaavan omistusasunnon yhtiövastike, sillä käyttövastike sisältää myös rakentamiseen käytetyn lainan kulut. Yhtiövastikkeissa näitä pääomakuluja ei korjauskuluja lukuun ottamatta yleensä ole, osakkaat maksavat rakennuskulut henkilökohtaisissa asuntolainoissaan.lähde?

Asumisoikeustalojen hoito

Rakennusten ylläpito ja rahoitus

Asuntojen kunnossapidosta vastaa asunnon omistaja.[4] Asumisoikeustalojen omistajat rahoittavat kiinteistöjen rakentamisen pääasiassa lainarahalla. Asukkaiden asumisoikeusmaksuilla rahoitetaan 15 prosenttia rakennuskustannuksista, muu osa lainoitetaan yleensä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen myöntämällä yhtenäislaina- tai korkotukilainoituksella. Asuntoja voidaan rakentaa myös täysin vapaarahoitteisesti.

Asukkaan päätösvalta

Asumisoikeusasukkailla ei ole vastaavaa oikeutta päättää talonsa asioista kuin asunto-osakeyhtiön osakkailla. Lailla on turvattu asukkaille samat oikeudet kuin on vuokratalojen vuokralaisilla. Suurimmat omistajayhtiöt ovat kuitenkin luoneet asukasdemokratiajärjestelmiä, ja sallineet asukkaille päätösvaltaa oman rakennuksensa ylläpitokustannuksista päätettäessä. Jotkut yhtiöt ovat luoneet myös erityyppisiä asukasedustajistoja, joissa asukkaat saattavat valita edustajansa jopa yhtiön hallitukseen asti. Vaikuttamisen mahdollisuudet vaihtelevat yhtiöittäin.

Asukas saa tehdä asuntoonsa muutostöitä rajoitetusti. Kunnossapito- ja korjaustöitä voi tehdä ilmoittamalla niistä asunnon omistajalle, mutta suurempiin muutostöihin tarvitaan omistajan lupa.[4] Yksityiskohtaiset säännökset ja poismuuttaessa maksettavat korvaukset tehdyistä parannuksista eroavat kiinteistön omistajatahosta riippuen.

Asumisoikeuden hakeminen

Asumisoikeusasuntoja voivat hakea kaikki 18 vuotta täyttäneet. Hakemiseen tarvitaan hakukunnan jonotusnumero. Numeron voi hakea valmiiksi kunnalta, tai asunnon haun yhteydessä omistajayhtiöltä. Numero on kuntakohtainen, pysyvä, ja se pätee kaikille yhtiöille. Asumisoikeusasuntoja haetaan suoraan omistajayhtiöiltä. Vapautuvia asuntoja tarjotaan asukkaille jonotusnumeron mukaisessa järjestyksessä.[4]

Aikaisemmin asumisoikeusasuntojen hakijoille määritetyt tulo- ja omaisuusrajat on poistettu. Hakijalta edellytetään kuitenkin ettei hänellä ole hakualueella kohtuullisen tasoista omistusasuntoa, tai varoja sellaisen hankkimiseen. Ehto ei kuitenkaan koske yli 55-vuotiaita hakijoita tai asumisoikeusasunnosta toiseen vaihtavaa.[5]

Asuntoa tulee käyttää omana vakituisena asuntona, eikä sitä ilman erilllistä lupaa saa vuokrata toiselle kuin korkeintaan kahdeksi vuodeksi.[4]

Asumisoikeuden lainoittaminen

Asumisoikeussopimusta voi käyttää lainavakuutena. Asumisoikeusasuntoa vastaan otetun asuntolainan korot ovat verotuksessa vähennyskelpoisia kuten muutkin asuntolainakorot. Asumisoikeusmaksusta ei tarvitse suorittaa varainsiirtoveroa.

Katso myös

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Asokodit: Historia
  2. ↑ ARA 2008: 1A
  3. ↑ Suomen Asumisoikeus Oy 2006
  4. ↑ 4,0 4,1 4,2 4,3 Kuluttajavirasto 2008
  5. ↑ Ympäristöministeriö 2008: Kuka voi saada asumisoikeusasunnon

Aiheesta muualla

Yleistä

Asumisoikeusasuntojen tarjoajia

Asukasyhdistyksiä ja yhdistysten materiaalia

Lainsäädäntöä

Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Asumisoikeusasunto

This article is from Wikipedia. All text is available under the terms of the GNU Free Documentation License.

Giant Panda

Mercedes Car
James Bond Guide
This site monitored by SitePinger.net