Debian

Article on other languages:

del.icio.us del.icio.us
Digg Digg
Furl Furl
Reddit Reddit
Rojo Rojo
Add to OnlyWire
Debian GNU/Linux
OS-perhe GNU/Linux
Viimeisin versio 4.0r3 (etch)
17. helmikuuta, 2008
Ytimen tyyppi Monoliittinen kernel
Lisenssi GPL ja muita lisenssejä
Toiminnallinen tila Toiminnassa

Debian-hanke on joukko ihmisiä, joiden tavoitteena on luoda vapaaehtoisvoimin vapaa tietokoneen käyttöjärjestelmä. Tämä on nimeltään Debian GNU/Linux, puheessa yleensä Debian. Debian perustuu Linux-ytimeen, kun taas useimmat perustyökalut ja ohjelmat ovat peräisin GNU-hankkeesta. Tämän ja FSF:n sponsoroinnin vuoksi nimeksi on valittu Debian GNU/Linux.

Debianiin kuuluu myös ytimiä, kuten Hurd-mikroydin tai NetBSD:n ja FreeBSD:n ytimet, mutta nämä ovat Linuxin rinnalla toissijaisia. Debian koostuu periaatteessa ainoastaan vapaasti lisensoiduista ohjelmista, joskin käytännössä mukaan paketoidaan myös muilla tavoilla lisensoituja ohjelmia. Debian-hanke on kehittänyt myös arvostetun APT-paketinhallintatyökalun.

Sisällysluettelo

Historia

Debianin perusti Ian Murdock vuonna 1993. Hän laati julkilausuman, jossa hän vaati sellaisen Linuxin luomista, jota ylläpidettäisiin samalla avoimella asenteella kuin Linuxia ja GNU-hanketta. Murdock muodosti nimen "Debian" omasta ja silloisen tyttöystävänsä (ja nykyisen vaimonsa) Debran etunimistä.

Debian-hanke eteni aluksi hitaasti, ja sen ensimmäiset 0.9-alkuiset versiot ilmestyivät vuosina 1994 ja 1995. Ensimmäiset muille suoritinarkkitehtuureille tehdyt versiot ilmestyivät 1995, ja ensimmäiset 1.x-alkuiset versiot julkaistiin 1996. Hankkeen johtajaksi Ian Murdockin tilalle tuli samana vuonna Bruce Perens.

Bruce Perens lähti hankkeesta vuonna 1998 ennen Debian 2.0:n julkaisua. Se oli ensimmäinen glibc:hen perustuva Debian. Hankkeelle valittiin uudet johtajat, ja pian julkaistiin kaksi muuta 2.x-versiota, joissa kummassakin oli tuki entistä useammalle arkkitehtuurille ja entistä laajempi pakettivalikoima. Tänä aikana kehitettiin myös APT-työkalu ja Debianista alettiin laatia versiota, joka käyttää Hurd-ydintä. Ensimmäiset Debianiin perustuvat mutta itsenäiset Linuxit Corel Linux ja Stormixin Storm Linux ilmestyivät vuonna 1999. Niitä ei enää nykyisin kehitetä, mutta ne aloittivat Debianiin perustuvien käyttöjärjestelmien esiinmarssin.

Vuoden 2000 lopussa hanke muutti pakettien järjestelyä ja julkaisemista ottamalla käyttöön testaushaaran. Vuonna 2001 kehittäjät pitivät ensimmäisen Debconf-kokouksen, joka sittemmin järjestettiin vuosittain. Debianin vuonna 2002 ilmestynyt versio yli kaksinkertaisti Debianin pakettien lukumäärän ja tuki viittä uutta suoritinarkkitehtuuria. Hankkeen kymmenvuotisjuhlia vietettiin ympäri maailman 16. elokuuta 2003.

Paketinhallinta

Debian tunnetaan vakautensa lisäksi erityisesti paketinhallintajärjestelmästään, joka pohjautuu .deb-paketteihin. Järjestelmää hallitaan dpkg- (Debian Package Manager) ja APT-ohjelmilla, joiden avulla päivittäminen käy helposti. APT-työkalun suosiosta kertoo se, että se on muokattu toimimaan myös RPM-paketinhallintajärjestelmässä. APT-työkalulla voi tutkia, onko järjestelmän nykyisiin paketteihin tullut päivityksiä, ja asentaa mahdolliset päivitykset automaattisesti. Myös kokonaan uusien pakettien asennus ja vanhojen pakettien poisto on yksinkertaista. Työkalujen toimintaan voi vaikuttaa komentoriviparametrein.

Esimerkkejä Debianin paketinhallintatyökaluista:

  • dpkg
  • apt-get
  • aptitude
  • Synaptic
  • gDebi

Versiot

Debian-työpöytä - KDE (oletuksena Gnome)
Debian-työpöytä - KDE (oletuksena Gnome)

Debian GNU/Linuxin saa ilmaiseksi Internetistä. Debianissa on kolme kehityshaaraa: stable, unstable ja testing. Stable on vakaa julkaisu. Siihen julkaistaan lähinnä tietoturvapäivityksiä, jotka sovitetaan ohjelmien vanhoihin versioihin. Uusin vakaa (stable) Debian-julkaisu 4.0 on koodinimeltään etch.

Päivittäinen kehitys tapahtuu unstable-kehityshaarassa, jolla on aina koodinimi sid. Testing- eli testauskehityshaarassa kootaan seuraavaa vakaata versiota. Siihen lisätään yleensä ohjelmat, jotka ovat unstablessa toimineet kaksi viikkoa ilman ongelmia. Nykyisen testauskehityshaaran ja tulevan vakaan version tunnus on lenny.

Eri julkaisujen tunnukset ovat peräisin elokuvasta Toy Story:

Tuetut suoritin- eli prosessoriarkkitehtuurit

Debian GNU/Linux on virallisesti saatavilla yhdelletoista suoritinarkkitehtuurille:

  • Sun SPARC (sparc)
  • HP Alpha (alpha)
  • Motorola/IBM PowerPC (powerpc)
  • Intel IA-32 (i386 eli x86-32) (vrt. myös x86)
  • Intel IA-64 (ia64)
  • HP PA-RISC (hppa)
  • MIPS (mips, mipsel)
  • ARM (arm)
  • IBM S/390 (s390)
  • AMD64 (amd64)
  • Intel EM64T (amd64).

Lisäksi Debian GNU/Linux on saatavilla seuraaville suoritinarkkitehtuureille, mutta tuki niille ei toistaiseski riitä viralliseen asemaan:

Hyvät ja huonot puolet

Hyviä puolia:

  • Käyttäjiensä ylläpitämä, vahva yhteisö kehittämässä
  • Postituslistatuki (ei puhelimessa odottelua)
  • Erinomainen paketointijärjestelmä
  • Yksinkertainen asennus, mahdollisuus verkkoasennukseen (DVD-levy, CD-levy, USB-tikku, levykkeet yms.)
  • Helppokäyttöinen graafinen asennusohjelma (Etch ja uudemmat)
  • Paljon paketteja (verkossa yli 18 000 pakettia)
  • Avoin lähdekoodi (luotettavuus ja kuka tahansa voi kehittää)
  • Yksinkertaiset päivitykset (verkosta tai CD:ltä)
  • Virheraportointijärjestelmä (avoin kaikille)
  • Erittäin hyvä vakaus, nopeus ja vähäiset resurssivaatimukset
  • Hyvä järjestelmäturva (nopeaa ja salailematonta)
  • Usean arkkitehtuurin tuki.

Huonoja puolia:

  • Etenkin vanhempien Debianin versioiden asentaminen edellyttää aiempaa tietoa Linux-järjestelmistä. Debian Etch ja uudemmat versiot sisältävät helppokäyttöisen graafisen ja hiirikäyttöisen asennusohjelman, jolla asentaminen käy varsin helposti.
  • Tuotantokäyttöön sopivan kehityshaaran valitseminen voi käyttötarkoituksesta riippuen olla joskus vaikeaa. Stablen ohjelmat ovat erittäin hyvin testattuja ja vakaita, seuraavan Debian-julkaisun lähestyessä ne kuitenkin ovat usein jo jonkin verran vanhentuneita (eivät missään nimessä käyttökelvottomia). Stablen ohjelmiin julkaistaan lähinnä vain tietoturvapäivityksiä, varsinaisesti uusia versioita ohjelmista ei stableen julkaista kuin poikkeustapauksissa. Tämä on ongelma lähinnä, jos välttämättä halutaan käyttää kaikkein uusimpia ohjelmaversioita. Debianissa ohjelmien vakaus ja luotettava toiminta on paljon tärkeämpää kuin se, että ohjelmista olisi uusimmat versiot. Tämän periaatteen ansiosta Debian on hyvin arvostettu niiden joukossa, joille järjestelmän luotettava toiminta on tärkeää. Unstable on tarkoitettu kehitysalustaksi, joten sen pakettien toimivuudesta ei ole mitään takeita. Testausversion käyttäminen heti stablen julkaisemisen jälkeen on huono valinta, mutta lähellä seuraavan stablen julkaisemista se on jo melko vakaa. Lisäksi testausversio sisältää nykyään security-repositoryt [1], joten security-repositoryn puute ei ole syy olla käyttämättä testausversiota
  • Kun ohjelmiston kehittäjät eivät enää tue vanhaa stablessa olevaa versiota, Debianin on itse muokattava tietoturvakorjaukset vanhaan versioon sopiviksi. Tämä on ongelma nopeasti kehittyvissä suurissa ohjelmistoissa, varsinkin silloin kun tietoturvapäivityksiä ei eroteta ohjelman muusta kehittämisestä. Stablen vanhentuessa tietoturvapäivityksiä ei voi enää muokata sopiviksi, vaan ne on tehtävä kokonaan itse, mihin ei aina ole resursseja. Joidenkin suosittujen ohjelmien poistamista stablesta on siksi jouduttu harkitsemaan.

Debianista johdettuja käyttöjärjestelmiä

Näitä ovat mm:

  • Knoppix (CD:ltä käynnistyvä loppukäyttäjän käyttöjärjestelmä, KDE-työpöytäympäristö)
  • Gnoppix (CD:ltä käynnistyvä loppukäyttäjän käyttöjärjestelmä, GNOME-työpöytäympäristö)
  • Linspire (helppokäyttöinen työpöydille ja kannettaviin tarkoitettu käyttöjärjestelmä; muista mainituista poiketen maksullinen)
  • mini Debian (Flash-kortilta käynnistyvä käyttöjärjestelmä)
  • Morphix (modulaarinen CD:ltä käynnistyvä käyttöjärjestelmä)
  • Ubuntu (loppukäyttäjän asennettava käyttöjärjestelmä)
    • Kubuntu (KDE-työpöytäympäristöä käyttävä Ubuntun versio)
    • Edubuntu (opetuskäyttöön suunnattu Ubuntun versio, sisältää keskeisiä ohjelmia joista on hyötyä opetuksessa)
    • Xubuntu (Xfce-työpöytäympäristöä käyttävä Ubuntun versio.)
  • Elive - mukautettu Debian, työpöytäympäristönä Enlightenment
Laajempi luettelo löytyy osoitteesta http://www.debian.org/misc/children-distros.html.

Katso myös

Aiheesta muualla

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Debian.
Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Debian

This article is from Wikipedia. All text is available under the terms of the GNU Free Documentation License.

Giant Panda

Mercedes Car
James Bond Guide
This site monitored by SitePinger.net