Godwinin laki

Godwinin laki tai Godwinin laki natsivertauksista on Internet-kulttuurissa (erityisesti uutisryhmissä) käytetty nimitys käsitteelle, jonka mukaan yksittäisessä nettikeskustelussa sen laajentuessa, ennemmin tai myöhemmin joku ottaa esille Adolf Hitlerin tai natsit (kuvaannollisesti ”vetää esiin Hitler-” tai ”natsikortin”).

Alkuperäinen määritelmä Jargon Filessä Godwinin laille on:

»Verkossa käytävän keskustelun pitkittyessä todennäköisyys sille, että joku esittää vertauksen natsismiin tai Hitleriin, lähenee arvoa 1»
(http://www.science.uva.nl/~mes/jargon/g/godwinslaw.html)

Käsitteen keksi amerikkalainen lakimies Mike Godwin vuonna 1990 havaittuaan verkon keskusteluryhmissä niin paljon natsivertauksia että niistä oli kehittynyt meemi. Godwin päätti harjoittaa meemimuuntelua (vrt. geenimuuntelu) luomalla vastameemiksi Godwinin lain ja alkamalla ahkerasti siteerata lakia verkkokeskusteluissa. Hänen yllätyksekseen vastameemi tarttui internet-kulttuuriin ja pian muutkin verkkokeskustelijat viittasivat siihen.^[1]

Lisäksi meemi alkoi muuttua kun muut internetkansalaiset täydensivät sitä omilla korollaareillaan:

• Morganin korollaari Godwinin lakiin: ”Heti natsivertauksen tapahduttua joku aloittaa natsikeskustelun alt.censorship -ryhmässä.”
• Sircarin korollaari: ”Jos Usenet-keskustelu sivuaa homoseksuaalisuutta tai Heinleinia, mainitaan natsit tai Hitler kolmen päivän sisällä.”
• Van der Leunin korollaari: ”Kun globaali verkottuminen edistyy, todennäköisyys oikeiden natsien läsnäoloon verkossa lähestyy arvoa 1.”
• Millerin paradoksi: ”Verkon kehittyessä konvergoi niiden natsivertausten, joita Godwinin laki ei ennakoi, todennäköisyys lukuun 0.”

Tavallisesti (natsi-Saksaan liittymättömässä) uutisryhmäkeskustelussa Hitlerin tai natsit ensimmäisenä maininnutta pidetään argumentoinnin hävinneenä osapuolena.^[2]

Kritiikki

Godwinin lain mukaan natsikortin käyttäjiä ei pidä ottaa vakavasti. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteivätkö kortin käyttäjät koskaan puhuisi totta. Godwinin lakiin viittaaminen voi myös olla argumentointivirhe Argumentum ad hominem esimerkiksi silloin, kun kortin käyttäjä väittää suoraan vastapuolta natsiksi. Lisäksi Reason-aikakauslehden vuoden 2005 artikkelin kirjoittaja väittää, että Godwinin lakia käytetään usein väärin hyväksyttävienkin vertailujen kumoamiseksi.^[3].

Godwinin laista sanottua

• Jukka Korpelan mukaan ”Hitler-kortin käyttö osoittaa niin vakavaa suhteellisuudentajun häiriötä, että mitään sen pelanneen aiemminkaan esittämää ei pidä ottaa vakavasti”.^[4]
• Hitler-kortin esittäjälle jää käteen Musta-Pekka. (Sami Feiring)

Lähteet

• Godwin's Law FAQ