Matkapuhelin

Poll without page-refresh

	del.icio.us
	Digg
	Furl
	Reddit
	Rojo
	Add to OnlyWire

Matkapuhelimia vuosien varrelta

Matkapuhelin eli kännykkä on puhelin, joka toimii radiotekniikalla soluverkossa.

Perusominaisuuksia nykyaikaisessa matkapuhelimessa ovat puheluiden soittamisen ja niihin vastaamisen lisäksi tekstiviestit, ladattavat moniääniset soittoäänet ja WAP. Lähes kaikilla uusilla puhelinmalleilla voi myös ottaa kuvia, pelata, soittaa musiikkia, kuunnella radiota, käyttää sähköpostia, selata verkkosivuja ja ladata Java ME-pelejä tai sovelluksia.

Ns. älypuhelimilla voi myös navigoida ja etsiä julkisen liikenteen reittejä ja aikatauluja. Niille on myös paljon muita sovelluksia käyttäjien ja yritysten tekeminä. Tavallisesti matkapuhelimen akussa riittää puheaikaa noin neljäksi tunniksi. Matkapuhelimien valmistajia ovat muun muassa Apple, Benefon, Nokia, Motorola, Samsung, LG Group, Mitsubishi, NEC, Neonode, Panasonic (Matsushita Electric), Pantech Curitel, Philips, Research In Motion, Sagem, Sanyo, Sharp, Siemens, Sierra Wireless, SK Teletech, Sony Ericsson, T&A Alcatel, Toshiba ja Verizon.

Kännykkä on Nokian rekisteröimä tuotemerkki. Nokia jätti hakemuksen huhtikuussa 1987 ja se hyväksyttiin toukokuussa 1989.^[1] Tuolloin matkapuhelimet ja sana kännykkä eivät olleet vielä kovin tunnettuja. Sittemmin kännykkä on muuttunut yleisnimeksi joka tarkoittaa matkapuhelinta.

Sisällysluettelo

1 Matkapuhelintyyppejä
- 1.1 Tuoteryhmiä
- 1.2 Muotoilun mukaan
2 Matkapuhelinstandardeja
3 Matkapuhelinten valmistus
4 Matkapuhelimien terveysvaikutukset
5 Matkapuhelimet Suomessa
6 Matkapuhelintyyppejä
7 Katso myös
8 Lähteet
9 Aiheesta muualla

Matkapuhelintyyppejä

Tuoteryhmiä

Matkapuhelinten määrän moninkertaistuttua alkoivat puhelintyypit eriytyä toisistaan niihin liittyvien ominaisuuksien perusteella. Tavallisten, pääasiassa vain puheluiden, soittamiseen tarkoitettuja puhelimia on kutsuttu peruspuhelimiksi, mitä kuvastaa esimerkiksi Nokian 1000-sarja. Halvan hinnan avulla niitä on pyritty markkinoimaan kehitysmaihin. Samankaltaisia, tosin ominaisuuksiltaan monipuolisempia, ovat Nokian 2000- ja 3000-sarjat.

Kamerapuhelimiksi sanotaan matkapuhelimia, missä on digitaalikamera. Digitaalikamera sisältyy hyvin moniin tavallisiin puhelimiin, mutta kameran tarkkuus on parantunut VGA:sta miljoonien pikselien kameroihin. Samalla myös videoleikkeet ovat kehittyneet näiden myötä.

Multimediapuhelimiksi sanotaan matkapuhelimia, joissa on yleensä digitaalikamera sekä riittävästi kiinteää tai SD-muistia musiikki- tai multimediatiedostojen soittamiseen. Sonyn kautta viihde-elektoniikan kokemusta hankkinut Sony Ericsson, sekä Nokia tarjoavat jopa kolmen miljoonan pikselin multimediapuhelimia. Tällaisia tyyppejä ovat mm. Nokia N93, SonyEricsson K750 ja SonyEricsson K800.

Suomen kielen termi 'kännykkä' on Nokian rekisteröimä tuotemerkki ja tarkoittaa virallisesti siis vain Nokian matkapuhelinta. Termi on kuitenkin ajan myötä muuttunut yleistermiksi tarkoittaen puhekielessä myös muiden valmistajien matkapuhelimia.

Muotoilun mukaan

Aikaisemmin matkapuhelimissa ei ollut monia tyyppejä samalla perustekniikalla. Matkapuhelimia oli läppätyyppisiä, missä näppäimistöjä suojasi poiskäännettävä kansi, kuten suosituiksi tulleissa NMT 450-matkapuhelimissa. Ulosvedettävä antenni oli pakollinen ominaisuus USAssa, käyttäjät vaativat sen, ja monissa TV-sarjoissa kuvattiin tarkasti miten sankari veti antennin ulos ja vastasi puheluun.

Nokia ryhtyi pienentämään suorakaiteen muotoisia puhelimiaan, ensimmäinen "käsikapula" oli Nokia 1100 joka oli varsin kookas. Sitä seurasivat 2010 ja Nokia 2110, joista varsinkin 2110 oli menestys, ja muotoilijansa Frank Nuovon yksi parhaista töistä. Puhelimien taidokkaat vaihtokuoret, mm puujäljitelmä, olivat suuri menestys. Nokia 2110 myytiin hieman erilaisen myös Mobira 5000 ja Philips/Technophone nimillä hieman erilaiselle muotoilulla mm näyttö oli erilainen.

Näitä seurasivat 1630 ja 8110 eli "banaani" ja tuloksena oli yhdellä kädellä läppää kääntämättä käytettävä suklaapatukkapuhelin. 1630 oli maailman ensimmäinen puhelin johon oli tarjolla aurinkokennolla varustettu akku, ja 8110:n akut olivat edistyksellisiä litium-akkuja.

Pian näiden jälkeen Nokia toi markkinoille 5110-puhelimen jossa kuoret olivat helposti vaihdettavissa, sekä 6110-mallin, joka oli edellisen luksusmalli, sekä pian sen jälkeen 6150-mallin, joka toimi sekä GSM 900 että 1800 verkoissa, sen erikoisuus oli valon suunnan mukaan muuttuva väri.

Näitä seurasi 7110 jossa "peukalopyörä" ja 6200-sarja sisäisillä antenneila ja sittemmin Bluetooth-ominaisuuksilla.

Varsinaisia erikoisuuksia olivat pienet 8210 ja kromattu 8850 joka ei ollut varsinainen myyntimenestys heikohkon toiminnallisuuden takia, sekä titaanikuorinen 8920

Nokia Communicator 9210

Samoihin aikoihin Nokia toi markkinoille Communicator-tuoteperheen, joka alun suuresta ja kömpelöstä mallista on kehittynyt yhdeksi markkinoiden myydyimmäksi malliksi, ja jonka muotoilu on koko ajan seurannut samaa linjaa.

Sittemin Nokialla on ollut useita markkinoita haastavia malleja, vedenpitäviä mutta 7280 ja 7380 erottuvat massasta koska niissä ei ole perinteistä näppäimistöä vaan valintakiekko.

Erityisesti Samsung toi markkinoille Aasiaan uusia läppäpuhelimia, jotka olivat kooltaan pieniä ja paksuja. Niitä alettiin kutsua simpukkapuhelimiksi. Nokia myöhästyi tästä muodista ja menetti sen vuoksi markkinaosuuttaan kahdesta kolmeen prosenttiyksikköä. Simpukkapuhelimeen on usein helpompi vastata vaikkapa sormikkaat kädessä, sillä ne ovat yleensä suunniteltu niin, että kun läppä avataan, aukeaa myös linja.

Matkapuhelinstandardeja

Nykyään käytetyin matkapuhelinteknologia on GSM. Se tunnetaan niin sanottuna toisen sukupolven (2G) teknologiana. Sitä ennen Suomessa oli käytössä ensimmäisen sukupolven analoginen NMT-tekniikka. Matkapuhelimilla toimivassa tiedonsiirrossa nykyään yleisin tekniikka on GPRS, joka mahdollistaa huomattavasti aiempaa nopeamman ja halvemman tiedonsiirron matkapuhelimiin. GPRS on niin sanottua 2,5. sukupolvea, eli 2,5G. Seuraavasta sukupolvesta, eli 3G, on olemassa useampia kilpailevia standardeja, joista yleisimmät ovat Euroopassa suosittu UMTS ja Pohjois-Amerikassa, Japanissa ja Korean tasavallassa suosittu CDMA2000.

Taajuusalueet

Jotkin operaattorit toimivat 900 MHz:n taajuusalueella ja toiset 1800 MHz:n tai 1900 MHz:n taajuusalueella. Kaksitaajuuspuhelimet käyttävät kahta taajuusaluetta kun taas kolmitaajuuspuhelimet toimivat näillä kaikilla kolmella taajuusalueella. Tämä laajentaa puhelimen käyttömahdollisuuksia liikuttaessa paikasta toiseen, kun eri verkkojen väliset sopimukset kattavat kaikki kaksi tai kolme verkkoa.

WAP

Pääartikkeli: WAP

WAP on avoin maailmanlaajuinen standardi kokonaisvaltaisten langattomien ratkaisujen kehittämiseen, esimerkiksi tiedonsiirtoon matkapuhelimen ja Internetin tai tietokonesovellusten välillä. WAP-tekniikan avulla voidaan kehittää monipuolisia vuorovaikutteisia ja reaaliaikaisia langattomia palveluja, kuten langattomia pankkipalveluja ja Internet-pohjaisia uutispalveluja, joita voidaan käyttää matkapuhelimilla ja muilla langattomilla laitteilla.

Muita sovelluksia

Matkapuhelin voi toimia myös maksulaitteena. Tätä käyttöä kutsutaan mobiilimaksamiseksi.

Matkapuhelinten valmistus

Matkapuhelinten valmistuksessa käytetään robotteja ja automaattisia tuotantolinjoja. Suomalaiset JOT Automation ja Elektrobit olivat maailman johtavia matkapuhelinten valmistuksessa käytettävien koneiden tuottajia.

Matkapuhelimien terveysvaikutukset

Matkapuhelimien käytön lisääntyessä on myös syntynyt epäilyjä, että puhelimen säteily voisi vaarantaa käyttäjän terveyden. Varsinkin kun matkapuhelinta käytettäessä laite sijoitetaan hyvin lähelle aivoja. Tällä hetkellä ainut tunnettu vaikutus ihmisen soluille on lämpeneminen.^[2] Useat tutkimukset eivät ole kuitenkaan vahvistaneet matkapuhelimen käytöstä terveyshaittoja ihmiselle.^[3]

Säteilyturvakeskuksen suositukset

Sähkömagneettiselta säteilyltä suojautumiseen pätee samat periaatteet kuin muultakin säteilyltä suojautumiseen. Säteilyturvakeskus toteaa, että suurin sähkömagneettisen säteilyn altistus on kännykän käyttäjillä. Siksi kännykänkäyttäjien on hyvä tietää seuraavat asiat jos haluaa vähentää omaa tai läheistensä altistumista ^[4].

• Kännykän valmistajat ilmoittavat SAR-arvon puhelimien teknisten tietojen mukana. SAR-arvoja voi vertailla Säteilyturvakeskuksen sivuilla.
• Päähän kohdistuva säteily vähenee pieneen osaan käyttämällä handsfree-laitetta.
• Vanhempia suositellaan varmuuden vuoksi rajoittamaan lastensa matkapuhelimen puhekäyttöä. Tekstiviestiä lähetettäessä altistuminen on minimaalista.
• Pienikin väli puhelimen ja kehon välillä, esimerkiksi vyökotelo, vähentää altistumista.
• Tatuoitu tai meikattu iho kännykkää vasten saattaa aiheuttaa yliherkkyysreaktion.
• Heikossa tukiaseman kentässä samoin kuin muodostaessaan yhteyttä matkapuhelin voi säteillä sata kertaa voimakkaammin kuin hyvässä kentässä.
• Niin sanotuista kännykkäsuojista ei ole suurta hyötyä, sillä matkapuhelin nostaa tehoa, kun yhteys tukiasemaan heikkenee suojan takia ^[5].

WHO:n seurantatutkimus

Säteilyturvakeskuksen on tarkoitus osallistua vuonna 2006 Maailman terveysjärjestö WHO:n alulle panemaan kansainväliseen seurantatutkimukseen matkapuhelinten terveysvaaroista. Cosmos-nimellä kulkeva tutkimus on laajin kännyköiden yhteyttä eri sairauksiin selvittävä hanke. Mukana tutkimuksessa on Ruotsi, Tanska, Hollanti ja Britannia. Suomessa Cosmos ei ole vielä edennyt pilottitutkimusta pidemmälle rahoituksen puuttuessa.

Aiemmat tutkimukset

Aiemmissa tutkimuksissa on selvitetty kännyköiden vaikutuksia syöpiin ja aivojen toimintaan. Tulokset kännykän syöpävaaroista ovat olleet ristiriitaisia. Tiedossa on, että sähkömagneettiset aallot tunkeutuvat elimistöön ja lämmittävät kudoksia. Kännyköiden lähetysteho on pieni, joten sen aiheuttaman säteilyn vaikutus on epäselvä. Joidenkin tutkimusten mukaan ei-lämmittävällä säteilyllä voi olla vaikutuksia elimistöön. Eläinkokeilla tehdyt tutkimukset eivät tue epäilyä lisääntyneestä syöpäriskistä. Nykyisten tutkimusten seuranta-ajat eivät kuitenkaan ole riittävän pitkiä osoittamaan aivosyöpäriskiä.

Tarvitaan riittävän pitkä tutkimusaika

Suomessa toteutettavassa osuudessa olisi tarkoitus seurata tuhansien suomalaisten kännykän käyttöä ja terveyttä yli kymmenen vuoden ajan. Cosmos tutkii kännykän yhteyttä kaikkiin sairauksiin, ei vain syöpiin. Kännyköiden terveyshaittoja selvittäneitä tutkimusohjelmia vetänyt professori Jukka Juutilaisen mukaan tutkimuksia on tehty pääasiassa eläinkokeilla, soluviljelmillä sekä laboratorioissa koehenkilöiden kanssa. Toteutuessaan Cosmoksesta voidaan saada vastauksia, joita voi pitää luotettavampina, kuin aikaisempia kännykän käyttäjien sairauksia selvittäneiden tutkimusten tuloksia, Juutilainen sanoo. Säteilyturvakeskuksen epidemiologisen laboratorion johtajan Päivi Kurttion mukaan Ruotsissa tutkimus on saanut rahoitusta matkapuhelinoperaattoreilta ja Vetenskapsrådetilta. Britanniassa tutkimukselle on myönnetty rahaa terveysministeriöltä ja operaattoreilta. Myös Tanskassa rahoitusta on saatu valtiolta. Säteilyturvakeskus neuvottelee tällä hetkellä yhteistyöstä muun muassa operaattoreiden ja Nokian kanssa. Operaattoreilta tutkimukseen tarvitaan asiakasrekisterit. ^[6].

Matkapuhelimet Suomessa

Suomen suosituin matkapuhelinmerkki on Nokia. Syyskuun 2007 lopussa Soneran, Elisan ja Dna:n verkoissa olevista noin 4 000 000 matkapuhelimesta 86% oli Nokioita. Tarkastelu käsitti noin 80%-90% kaikista matkapuhelimista.

Matkapuhelin	2008	2007
Nokia 3310		5,1%
Nokia 1100		5,0%
Nokia 1600		3,2%
Nokia 3510i		3,1%
Nokia N70		2,4%
Nokia 5140i		2,3%
Nokia 6060		2,1%
Nokia 6101		1,9%
Nokia 6630		1,7%
Nokia 6021		1,6%
yhteensä		28,4% ^[7]

Matkapuhelintyyppejä

Matkapuhelimia

Matkapuhelimen perustyyppi on GSM-puhelin, jolla voi soittaa ja lähettää sekä vastaanottaa tekstiviestejä. Tästä parennelluissa malleissa on mahdollista soittaa kaksilla taajuusalueilla, jolloin kyseessä alkoi olla kaksitaajuusmatkapuhelimet. Yksinkertaista matkapuhelimen Internet-selailua varten kehitettiin WAP-puhelimet, kuten 1999 Nokia 7110, joka perustui paljolti Nokia 6150:n tekniikkaan.

Seuraavana kehitysvaiheena olivat GPRS-matkapuhelimet, joiden tietoliikenneratkaisu mahdollisti puhelukanavan varaavaa datasiirtoa joustavamman ratkaisun tiedonsiirrolle esimerkiksi WAP:ia varten. Manner-Suomeen kolmelle televerkko-operaattorille valmistuivat GPRS-verkot keskikesäksi 2001 ja ne olivat maanlaajuiset niin kuin GSM-verkot muutoinkin.

Seuraavat kehitysvaihe GPRS:ää nopeamman parannetun GPRS:n EDGE:n myötä olivat kameramatkapuhelimet, joista alkoi kehittyä multimediamatkapuhelimia, kun tietoliikennen ja puhe alkoivat siirty 3G-verkossa ja musiikan ja musiikkivideoiden lataaminen tuli mielellääksi. Multimediamatkapuhelimien vei melko pitkälle SonyEricsson, jossa ruotsalaisen puhelinyritys Ericssonin kumppanina oli japanilainen viihde-elektroniikkayritys Sony. Samaan aikaan, kun mediapuhelimet yleistyivät, alettiin kaikkein halvimpia peruspuhelimia vain hieman kalliimpiin lisätä viihdytykseksi FM- eli ULA-radio, vaikkei puhelimissa ollut 3G:ä eikä kameraa.