Article on other languages:
- Frans
- Französische_Sprache
- ፈረንሳይኛ
- Frencisc_sprǣc
- لغة_فرنسية
- Idioma_franzés
- ܠܫܢܐ_ܦܪܢܣܝܐ
- Francês
- Francés
- Fransız_dili
- Bahasa_Perancis
- Bahasa_Perancis
- Faransikan
- ফরাসি_ভাষা
- Basa_Prancis
- Франк_теле
- Francuski_jezik
- Galleg
- Френски_език
- Francès
- Prinanses
- Франци_чĕлхи
- Francouzština
- Ffrangeg
- Fransk_(sprog)
- Französische_Sprache
- ފަރަންސޭސި
- Dáághahii_bizaad
- Prantsuse_keel
- Γαλλική_γλώσσα
- Francês
- French_language
- Idioma_francés
- Franca_lingvo
- Frantses
- زبان_فرانسوی
- Français
- Frânsk
- Lenghe_francese
- Fraincis
- Frangish
- Frangais
- Lingua_francesa
- Fap-vùn
- 프랑스어
- Ֆրանսերեն
- फ़्रांसिसी_भाषा
- Francošćina
- Francuski_jezik
- Franciana_linguo
- Pagsasao_a_Frances
- Lingua_francese
- ᐅᐃᕖᑎᑐᑦ/uiviititut
- Францусаг_æвзаг
- SiFulentshi
- Franska
- Lingua_francese
- צרפתית
- ಫ್ರೆಂಚ್_ಭಾಷೆ
- ფრანგული_ენა
- Frynkek
- Kifaransa
- Kifalanse
- Lang_franse
- Zimanê_fransî
- Idioma_fransez
- ພາສາຝະລັ່ງ
- Lingua_Francogallica
- Franču_valoda
- Franséisch
- Lengua_françèise
- Prancūzų_kalba
- Frans
- Falansé
- fasybau
- Francia_nyelv
- Француски_јазик
- Fiteny_frantsay
- फ्रेंच_भाषा
- Huák-ngṳ̄
- Франц_хэл
- Francitlahtōlli
- Frans
- ᐅᐱᔥᑎᑯᔮᐅᐊᔨᒧᐎᓐ
- फ्रान्सेली_भाषा
- フランス語
- Lengua_franzese
- Fransk
- Fransk_språk
- Fraunceis
- Fransum
- Francés
- Fransuz_tili
- فرانسوي
- ភាសាបារាំង
- Lenga_fransèisa
- Franzöösche_Spraak
- Język_francuski
- Língua_francesa
- Reo_farāni
- Franzüüsėsh_(Shprooch)
- Limba_franceză
- Lingua_franzosa
- Phransya_simi
- Французский_язык
- Fránskkagiella
- Limba_frantzesa
- French_leid
- Se-french
- Gjuha_frënge
- Lingua_francisa
- French_language
- SíFulentji
- Francúzština
- Франкїискъ_ѩзыкъ
- Francoščina
- Француски_језик
- Francuski_jezik
- Franska
- Wikang_Pranses
- பிரெஞ்சு_மொழி
- ภาษาฝรั่งเศส
- Tiếng_Pháp
- Забони_фаронсавӣ
- Tok_Pranis
- Fransızca
- Frantsuzça
- Французька_мова
- فرانسیسی_زبان
- Łéngoa_franzsexe
- Francès
- 法文
- פראנצויזיש
- Fransızki
- 法语
- Französische_Sproch
- Pranses
- Frenk_tili
- Francojska_rěc
- Luenga_francesa
- 法語
 |
del.icio.us |
 |
Digg |
 |
Furl |
 |
|
 |
Rojo |
| Add to OnlyWire |
| ranska | |
| Muu nimi | |
| Omakielinen nimi | français |
| englanninkielinen nimi | French |
| ranskankielinen nimi | français |
| Tiedot | |
| Alue |  Ranska Kanada Belgia Sveitsi Andorra, alueita ympäri Afrikkaa ja Amerikkaa |
| Virallinen kieli | Ranska ja useita muita maita, Euroopan unioni, YK |
| Puhujia | 109 miljoonaa (toisena kielenä puhuvien kanssa yhteensä 264 miljoonaa) |
| Sija | 11 |
| Kirjaimisto | latinalainen |
| Kielenhuolto | Académie française |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | indoeurooppalaiset kielet |
| Kieliryhmät | romaaniset kielet länsiromaaniset kielet galloromaaniset kielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | fr |
| ISO 639-2 | fra |
| SIL | FRN |
| Ohje | |
Ranskan kieli (français) kuuluu romaanisiin kieliin. Ranskaa puhuu äidinkielenään noin 109 miljoonaa ihmistä; sitä vieraana kielenä puhuvat mukaan laskien noin 264 miljoonaa ihmistä maailmassa. Ranskaa puhuvia henkilöitä kutsutaan frankofonisiksi.
Ranskan kieli syntyi varhaiskeskiajalla, kun nykyisin ranskankielisillä alueilla kansanomaista latinaa, eli vulgaarilatinaa puhuvat ihmiset saivat kieleensä vaikutteita nykyisen Saksan alueelta tulleilta frankeilta. Aiemmin kieli oli saanut vaikutteita gallien puhumasta kelttiläisestä kielestä. Ranskan kieli on monilta rakenteiltaan ja sanoiltaan edelleen hyvin lähellä latinan kieltä, ja joskus sitä jopa edelleen kutsutaan pilan päiten vulgaarilatinaksi.
Ranska on yksi Euroopan unionin ja YK:n virallisista kielistä ja kansainvälisen postin ainoa virallinen kieli sekä useiden muiden kansainvälisten järjestöjen kieli.
Suomessa ranskaa voi opiskella monissa perus- ja ylemmän tason kouluissa.
Kielenä ranska on pehmeä ja soinnillinen. Lausumista pidetään Suomessa yleensä hankalana, mutta ranskan kirjoitusasun ääntäminen on pääosin hyvin säännöllinen (mutta on sekä "piilotettuja" että selviä poikkeuksia kuten esim. eu), päinvastoin kuin esimerkiksi englanti. Kirjoitettuna monien sanojen lopussa on ääntymätön konsonantti (tavallisimmin s, t tai d); myöskään sanan loppu-e:tä ei yleensä äännetä. Sanan viimeinen vokaali äännetään yleensä pitkänä. Suomalaisten on usein hankalinta ääntää Ranskassa puhuttavaa standardiranskaa. Esim. sveitsinranskassa ääntäminen on hieman lähempänä sanojen todellista kirjoittamista.
Sisällysluettelo |
Ääntämisestä ja oikeinkirjoituksesta
Ranskan oikeinkirjoitus on konsonanttien osalta hyvin säännöllinen ja muutamalla säännöllä pärjää, mutta samat vokaalit voidaan usein kirjoittaa monella tavalla. Toisaalta tietyt kirjaimet ja kirjainyhdistelmät äännetään melkein aina samalla tavalla. Eli jos tiedetään sanan kirjoitusasu, osataan yleensä ääntää se, mutta jos tiedetään vain sanan ääntäminen, usein ei ole varmuutta sanan kirjoittamisesta, varsinkaan vokaalien osalta. Tässä mainitaan vain kirjaimet, joihin täytyy kiinnittää huomiota.
- C, c ääntyy [s] ennen kirjaimia e ja i, mutta [k] ennen kirjaimia a, o ja u sekä toisen konsonantin edellä
- Ç, ç ääntyy aina [s]; käytetään kun c-kirjaimen pitää ääntyä [s] ennen kirjaimia a, o ja u
- E, e sanan lopussa ei yleensä äännetä; lausutaan kuitenkin esim. lauluissa usein [ə], jos rytmi sitä edellyttää. Sanan sisällä se äännetään yleensä [ə], mutta loppukonsonantin tai kahden peräkkäisen konsonantin edellä yleensä [e].
- É, é ääntyy [e].
- È, è sekä Ê, ê ääntyy [ɛ].
- G, g ääntyy [ʒ] ennen kirjaimia e ja i, muuten [g]
- H, h ei äänny koskaan. Saattaa kuitenkin olla aspiroitu eli konsonanttinen, jolloin mahdollisesti edeltävä artikkeli tai pronomi ei muutu lyhyempään muotoon.
- J, j ääntyy useimmiten [ʒ], joissain lainasanoissa myös [j]
- K, k ääntyy [k], mutta esiintyy vain lainasanoissa.
- ll ääntyy joko [l] tai i:n jäljessä usein [j]
- I, i ääntyy lähes [j] ennen toista vokaalia
- N, n ei äännetä erikseen sanan lopussa tai toisen konsonantin edellä, mutta edeltävä vokaali ääntyy tällöin nasaalisesti. Samoin M, m p:n tai b:n edellä.
- R, r ääntyy aina uvulaarisena eli kurkku-ärränä huolitellussa kielessä. Sananloppuisena e:n jäljessä ei yleensä äännetä, esim. er-loppuisten verbien infinitiivissä. Kanadanranskassa ei äänny niin kurkussa.
- S, s ääntyy [z] kahden vokaalin välissä, muuten [s]
- U, u ääntyy [y]
- W, w ääntyy [v] tai [w]; esiintyy vain lainasanoissa
- X, x ääntyy [ks], ex-alkuisissa sanoissa [gz], sananloppuisena ei äännetä
- Y, y ääntyy lähes [i]
- Z, z ääntyy [z], sananloppuisena ei äännetä
- œ ääntyy kuten suomen ö, mutta myös [œ].
Kirjainyhdistelmiä, jotka äännetään toisin kuin niissä olevat kirjaimet erikseen, ovat lisäksi seuraavat:
- ai ääntyy [e] tai [ɛ].
- au ääntyy [o]
- eau ääntyy [o]
- ch ääntyy [ʃ] (suhu-s), lainasanoissa joskus kuitenkin [k]
- ei [ɛ].
- eu ääntyy kuten suomen ö, mutta myös [œ], joskus jopa [y].
- gn ääntyy [ɲ] (melkein kuin [nj]
- ng ääntyy [ŋ] -ing-päätteisissä etupäässä englantilaisperäisissä lainasanoissa
- oi ääntyy [wa], etelämurteissa [we].
- ou ääntyy [u]
- œu ääntyy kuten suomen ö, mutta myös [œ].
- ph ääntyy [f] (esiintyy lähinnä kreikkalaisperäisissä lainasanoissa)
- qu ääntyy [k]
Eräät äänteet voidaan siis kirjoittaa eri sanoissa eri tavoilla:
- [e] voidaan kirjoittaa joko e tai é
- [ɛ] voidaan kirjoittaa joko e, è, ê, ai tai ei
- [ɔ] kirjoitetaan joko o, au tai eau
- [ə] kirjoitetaan e
- [ɑ̃] voidaan kirjoittaa joko an, em, en tai am
- [ɛ̃] voidaan kirjoittaa joko in, im, ain, aim, ein tai eim, joskus myös en tai em
- [ɔ̃] voidaan kirjoittaa joko on tai om
- [ø] voidaan kirjoittaa joko œ tai eu
- [w] yhdistelmä oi ääntyy [wa]
- [ɥ] yhdistelmässä ui ääntyy [ɥi]
- [ɲ] yhdistelmässä gn
- [ŋ] -ing-päätteisissä lainasanoissa
- [ʃ] kirjoitetaan ch, sch tai sh
Kielioppi
Nominit
Ranskan substantiiveilla on kaksi sukua, maskuliini ja feminiini. Sanan sukua ei pysty päättelemään sanan ulkomuodosta varmasti, tosin -e- tai -ion-päätteiset ovat usein feminiinejä. Myös jotkin merkitykset vaikuttavat sanan sukuun, esimerkiksi useimmat maat ovat feminiinejä ja kielet maskuliineja. Sanan suku vaikuttaa yksikössä artikkelien valintaan ja adjektiivien taipumiseen. Monikko muodostetaan useimmiten lisäämällä sanan loppuun pääte -s, mutta joskus myös -x.
Ranskassa on käytössä kuusi artikkelia. Maskuliinin epämääräinen yksikkö un, feminiinin vastaava une, näitä vastaavat määräiset artikkelit le, la ja vokaalilla tai vokaalisella h:lla alkavan sanan edessä l'. Monikossa ei artikkelin osalta tehdä eroa sanan suvun mukaan, vaan määräinen les tai epämääräinen des on käytössä, oli sanan suku mikä tahansa.
Ranskassa adjektiivit taipuvat pääsanansa mukaan suvussa ja luvussa ja ne ovat usein pääsanan jäljessä kuten romaanisissa kielissä yleensä. Adjektiivien vertailumuotoja voi muodostaa sekä sanoilla plus (enemmän) että 'moins (vähemmän).
Persoonapronomineissa erotetaan maskuliini ja feminiini yksikön ja monikon kolmannessa persoonassa. Myös monilla indefiniittipronomineilla on sekä maskuliininen että feminiininen muoto. Possessiivipronominit eivät taivu omistajan vaan omistettavan asian suvun ja luvun mukaan.
Verbit
Ranskan verbioppi on hyvin rikasta, kuten muidenkin romaanisten kielten. Erilaisia verbimuotoja tunnetaan 22, joskin on tulkinnanvaraista, mitä niistä täytyy pitää erillisenä muotoja ja missä ero ilmaistaan eri tavoin.
Ranskan verbit taipuvat neljässä moduksessa: indikatiivissa, konditionaalissa, imperatiivissa ja subjunktiivissa. Indikatiivissa on kahdeksan, konditionaalissa kaksi, imperatiivissa kaksi ja subjunktiivissa neljä aikamuotoa; jokaisessa moduksessa kuitenkin puolet aikamuodoista on apuverbin avulla muodostettavia liittomuotoja. Näiden lisäksi verbeillä on nominaalimuotoja kaksi erilaista infinitiiviä, kaksi erilaista partisiippia sekä kaksi erilaista gerundia.
Konditionaali ilmaisee ehdollista tekemistä, kuten muissakin kielissä. Sivulauseessa täytyy käyttää imperfektiä, kuten ruotsissa ja englannissa, eikä konditionaalia, kuten suomessa.
Subjunktiivi on verbimuoto, joka toisinaan suomennetaan konditionaalilla. Sitä käytetään tiettyjen alistuskonjunktioiden jälkeen tai ilmaisemassa puhujan subjektiivista mielipidettä. Esimerkiksi: Je connais les rues de Paris bien que je n'aie pas visité Paris, tunnen Pariisin kadut, vaikka en ole käynyt Pariisissa ja il est mieux que tu ne me parles pas, on parasta, ettet puhu minulle.
Kuten muissakin sukulaiskielissä, ranskassa on olemassa aktiivi ja passiivi. Passiivi muodostetaan être-apuverbillä ja pääverbin partisiipilla. Kaikkia aikamuotoja ja moduksia voi käyttää sekä aktiivissa että passiivissa.
Numeraalit
Ranskan kielen kardinaalilukusanat ovat taipumattomia. Luvut 70:stä eteenpäin muodostetaan Ranskassa puhutussa ranskassa erikoiseen tapaan. Luvut 70–79 ilmaistaan luvuilla 60 + 10–19. Luvut 80–99 ilmaistaan luvulla quatre-vingt (kahdeksankymmentä, kirjaimellisesti neljä kahtakymmentä) + 1–19. Ranskalainen tapa on alkanut levitä myös mm. Belgiaan ja sanat septante, octante, nonante jne. ovat alkaneet vanhentua. Sveitsinranskassa luku 80 on huitante.
Sana million (miljoona) ja sitä suurempien lukujen nimitykset ovat ranskassa substantiiveja ja taipuvat monikossa.
Järjestysluvut muodostetaan useimmiten lisäämällä lukusanan perään -ième ja ne taipuvat suvun mukaan.
Lauseoppi
Ranskan perussanajärjestys on SVO, eli subjekti-verbi-objekti. Kysymyslause voidaan muodostaa käänteisen sanajärjestyksen avulla, jos subjektina on pronomini: est-ce ton nouveau chapeau – onko se uusi hattusi (kirjaimellisesti: on-se uusi hattusi), tai muussa tapauksessa lisäämällä verbin jälkeen pronomini: Ce chapeau est-il à toi? (kirjaimellisesti: tämä hattu on-se sinun?). Vaihtoehtoisesti kysymyslause voidaan muodostaa lisäämällä lauseen alkuun sanat "Est-ce que", esimerkiksi: Est-ce que ce chapeau est à toi? (kirjaimellisesti: onko niin, että tämä hattu on sinun?). Nykyisessä puhekielessä ainoa erottava tekijä väite- ja kysymyslauseiden välillä on usein vain kysymyslauseen nouseva intonaatio.
Sivulauseita voidaan yhdistää lukuisilla konjunktioilla tai relatiivipronomineilla, que (mitä, jota), qui (kuka, mikä), où (jossa, jonne, josta) tai dont (jonka).
Esimerkkejä
- Ranskan kieli ... français
- Suomen kieli ... finnois uudempi tapa finlandais
- Kyllä ... oui
- Ei ... non
- Hei! ... salut !
- Hyvää päivää! ... bonjour !
- Hyvää iltaa! ... bonsoir !
- Hyvää yötä! ... bonne nuit !
- Näkemiin, hyvästi ... au revoir !
- Hyvää päivänjatkoa! ... bonne journée !
- Kiitos (pyydettäessä) ... s'il vous plaît
- Kiitos ... merci
- Olkaa hyvä ... de rien ("ei siinä mitään") / je vous en prie
- Mitä? ... quoi ?
- En puhu ranskaa ... je ne parle pas français
- Ranska ... France
- Suomi ... Finlande
Murteet
Ranskassa on puhutussa kielessä suuria alueellisia eroja. Standardiranska perustuu Pohjois-Ranskassa puhuttuun ranskaa. Eroja Pohjois-Ranskan ja Etelä-Ranskan välillä on mm. Pohjois-Ranskan uvulaarinen r ja mm. espanjan, katalaanin ja oksitaanin vaikutus Etelä-Ranskaan. Meriahven on pohjoisessa bar, kun etelässä se on taas loup de mer.
Katso myös
Aiheesta muualla
- Le Point du FLE Portaali, joka auttaa internetin ranska-lähteiden löytämisessä. (ranskaksi)
- Ranskalaisten nimien taivutus suomen kielessä
- Suomi - Ranska - Suomi sanakirja
 |
Euroopan unionin viralliset kielet |
|
bulgaria | englanti | espanja | hollanti | iiri | italia | kreikka | latvia | liettua | malta | portugali | puola | ranska | romania | ruotsi | saksa | slovakki | sloveeni | suomi | tanska | tšekki | unkari | viro |
