Ringo Starr

Poll without page-refresh

Article on other languages:

	del.icio.us
	Digg
	Furl
	Reddit
	Rojo
	Add to OnlyWire

Ringo Starr vuonna 2006

Ringo Starr (oik. Richard Starkey, s. 7. heinäkuuta 1940, Liverpool) tuli tunnetuksi The Beatles -yhtyeen rumpalina. Hän tuli yhtyeeseen alkusyksystä 1962 korvaamaan aiemmin erotettua rumpalia Pete Bestiä. Lukuisat myöhemmät nimekkäät rumpalit ovat kertoneet pitävänsä häntä esikuvanaan soittotaidossa. Hän sai rumpalinuransa alkuaikoina lempinimekseen "Ringo", koska hän tapasi pitää sormiensa koristeena runsaasti sormuksia.

Starr on lisäksi laulaja ja näyttelijä.

Beatles-ajat

Ringo Starr ei juuri osallistunut muiden jäsenten tavoin kappaleiden säveltämiseen, poikkeuksena kuitenkin kaksi omaa laulua, "Don't Pass Me By" ja "Octopus's Garden", sekä "What Goes On" (Lennon-McCartney-Starkey) ja "Flying" (Lennon-McCartney-Harrison-Starkey, instrumentaali). Hän ei myöskään laulanut sooloa kuin harvalla kappaleella (useimmiten yhdellä laululla albumia kohti).

Beatlesin alkuaikoina Ringo lauloi levylle raakoja rock'n'roll-tulkintoja: Beatlesin ensimmäisellä LP:llä laulun "Boys", sekä vuonna 1964 ilmestyneellä EP-levyllä version Carl Perkins -klassikosta Matchbox. Matchbox oli myös Ringon vakionumero Beatles-konserteissa. Lennon ja McCartney sävelsivät tuolloin vasta uraansa aloittelevalle Rolling Stones -yhtyeelle rock-laulun "I Wanna Be Your Man", jonka myöhemmin Beatles-levyllä esitti Ringo.

Hän tulkitsi myös toisen Carl Perkins -klassikon, kantrityylisen laulun "Honey Don´t". Ringo piti kantrimusiikista ja sai Lennonin ja McCartneyn taivuteltua tekemään myös kantrivaikutteisia lauluja. Ringo itse lauloi Beatles-levylle vanhan kantribiisin "Act Naturally".

1960-luvun loppupuolella Lennon ja McCartney antoivat hänen tulkittavikseen kappaleet "Yellow Submarine" , "With A Little Help From My Friends" ja "Good Night".

Beatles-aikojen suurin "Ringo-hitti" oli Yellow Submarine, joka julkaistiin singlen A-puolena ja nousi listaykköseksi.

Sooloura

Ringon sooloalbumeilla 1970-luvun alussa kuullaan jonkin verran John Lennonin, Paul McCartneyn sekä George Harrisonin sävellyksiä (esim. "I'm the Greatest", John Lennon). Hän julkaisi myös kaksi täysin itse säveltämäänsä kappaletta, It Don't Come Easy ja Back Off Boogaloo.

Ringon ensimmäiset soololevyt Beatlesin hajoamisen jälkeen menestyivät melko hyvin, mutta sitten hän katosi hittilistoilta pitkäksi aikaa. Vasta vuonna 1992 ilmestynyt Time Takes Time nosti hänet jälleen julkisuuteen. Ringon Beatles-nostalgiaa hyödyntävät konserttikiertueet vuodesta 1989 All Starr bändiensä kanssa ovat kuitenkin ehkä kiinnostaneet ihmisiä enemmän kuin hänen uudet studiolevynsä.

Beatlesin hajoamisen jälkeen Ringo on soittanut rumpuja muutamilla muiden Beatlejen soololevyillä: John Lennonin Plastic Ono Band ja Imagine, George Harrisonin All Things Must Pass sekä Paul McCartneyn Pipes of Peace ja Flaming Pie.

Ringo Starr on esiintynyt Suomessa Porin jazzfestivaaleilla vuonna 1992 ja Helsingin jäähallissa vuonna 1998.

Näyttelijänä

Ringoa pidettiin Beatles-yhtyeen parhaana näyttelijänä. Esimerkiksi hänen suoritustaan elokuvassa A Hard Day's Night kehuttiin. Beatlesin hajoamisen jälkeen Ringo näytellyt monissa elokuvissa ja tv-sarjoissa. Hän on näytellyt muun muassa Frank Zappaa elokuvassa 200 motels (1971).

Yksityiselämä

Vuonna 1975 Ringo muutti Englannista Monacoon, jossa hän asuu yhä, tosin hänellä on talo myös Yhdysvalloissa. 1970- ja 1980-luvuilla Ringo kärsi alkoholismista sekä myös riippuvuudesta laittomiin päihteisiin. Viimeiset 18 vuotta Ringo on ollut raitis ja tupakoimaton.

Ringo on naimisissa näyttelijä Barbara Bachin kanssa. Hänen poikansa Zak (ensimmäisestä avioliitosta) on myös rumpali. Zak soittaa tällä hetkellä menestyneessä The Who -yhtyeessä.