Tavu (tietotekniikka)

Article on other languages:

• بايت
• Byte
• Bita
• Bait
• বাইট
• Bajt
• Байт
• Byte
• Byte
• Byte
• Byte
• Bait
• Byte
• Byte
• Byte
• Bitoko
• Byte
• بایت
• Byte
• Beart_(ríomhaireacht)
• Byte
• 바이트
• बाइट
• Bajt
• Byte
• Bæti
• Byte
• בית_(מחשב)
• Байт
• Baits
• Byte
• Baitas
• Byte
• Бајт
• Byte
• バイト_(情報)
• Byte
• Bajt_(informatyka)
• Byte
• Octet
• Байт
• Byte
• Bajt
• Bajt
• Бајт
• Byte_(enhet)
• ไบต์
• Byte
• Байт
• Bayt
• Байт
• بائٹ
• 字节

	del.icio.us
	Digg
	Furl
	Reddit
	Rojo
	Add to OnlyWire

Tavu on tietotekniikassa käytetty mittayksikkö tallennuskapasiteetille, joka on riippumaton tallennetun datan tyypistä. Se on myös yleinen tietotyyppi ohjelmointikielissä. Tavua tai sen kerrannaisia käytetään ilmoittamaan tietokoneen keskusmuistin tai tallennuskapasiteetin määrä. Tavu on pienin tietokoneen muistiosoitteella osoitettava yksikkö. Tavun koko määräytyy tietokonejärjestelmän arkkitehtuurin mukaan.

Tavun koko on vaihdellut aikojen saatossa; nykyaikaisissa tietokoneissa tavu on kahdeksan bittiä. Aiemmin on käytetty myös kuuden, seitsemän, yhdeksän, kymmenen ja kahdentoista bitin tavuja. Epäselvyyksien ehkäisemiseksi kahdeksan bitin tavusta käytetään muun muassa tietoliikenteessä nimeä oktetti (lyh. o). Nykyisin harvemmin käytetty termi puolitavu tarkoittaa nimensä mukaisesti puolikasta tavua, eli käytännössä neljän bitin jonoa.

Kahdeksan bitin tavuun voi tallentaa kokonaisluvun väliltä 0–255 (2⁸). Tavun sisällön merkityksen voi tulkita usealla tavalla, esimerkiksi yhtenä kirjaimena tietyssä merkistössä. Tavun sisältö ilmoitetaan usein heksadesimaalijärjestelmässä.

Tavu lyhennetään tyypillisesti t (vain suomenkielinen lyhenne), mutta toinen yleinen ja täysin pätevä tapa, myös suomenkielisessä tekstissä, on kansainvälinen tavun yksikkö B (varsin usein myös virheellisesti b, joka on bitin lyhenne). Englanniksi tavua kutsutaan nimellä byte, joka on muunnos sanasta bite (haukkaisu). Puolitavu sen sijaan on englanniksi nibble (näykkäisy). Suomessa termiksi on muodostunut tavu lähinnä siksi, että tietokoneesta riippuen kahdesta tai useammasta tavusta muodostuu sana (engl. word). Sanan pituudesta bitteinä käytetään termiä bittisyys, esimerkiksi 8-bittinen tai 64-bittinen.

Tavun monikerrat

Tavun monikertoina voidaan käyttää SI-järjestelmän mukaisia kymmenkantaisia kerrannaisyksiköitä kilo-, mega-, giga-, jne. tai binäärijärjestelmän kahden potensseja kibi-, mebi-, gibi-, jne.

Binäärikantaisten yksiköiden lyhenteet ovat Ki, Mi, Gi jne. kibitavu (KiB) on 2¹⁰ = 1 024 tavua, mebitavu (MiB) 2²⁰ = 1 048 576 tavua ja gibitavu (GiB) 2³⁰ = 1 073 741 824 tavua. Binäärikerrannaisyksiköt kuuluvat IEC:n vuonna 1998 hyväksymään standardiin.

Binääristen etuliitteiden käyttö ei ole kuitenkaan levinnyt laajalle. Esimerkiksi monissa ohjelmistoissa, esimerkiksi Microsoft Windowsissa ja joissakin Linuxin ohjelmistoissa, käytetään edelleen merkinnöissä megaa, vaikka kyse olisi binäärimegatavuista (binäärinen megatavu, mebitavu) ja yksikkönä tulisi olla MiB.

Eri kerrannaisyksiköitä käytetään laajasti sekaisin: yleensä tietokoneiden keskusmuistin kapasiteetti ilmoitetaan kahden potensseissa ja kiintolevyjen kapasiteetti ja tiedonsiirron nopeudet kymmenen potensseissa, mutta tästäkin säännöstä on paljon poikkeuksia. Lisäksi kilotavusta käytetään tavallisesti lyhennettä k.

Katso myös

• Tieto Tieto, data ja informaatio.
• ASCIIn kehittäjä Bob Bemer

Aiheesta muualla

• IEC-standardi binäärisista etuliitteistä