Article on other languages:
- Videnskabeligt_tidsskrift
- Fachzeitschrift
- Scientific_journal
- Revista_científica
- Revue_scientifique
- Revista_científica
- 과학_저널
- Comunicazione_scientifica
- כתב_עת_מדעי
- Wetenschappelijk_tijdschrift
- Fagtidsskrift
- Czasopismo_naukowe
- Revista_científica
- Znanstvena_revija
- Fackvetenskaplig_tidskrift
- Bilimsel_dergi
 |
del.icio.us |
 |
Digg |
 |
Furl |
 |
|
 |
Rojo |
| Add to OnlyWire |
Tiedejulkaisu tarkoittaa säännöllisesti ilmestyvää lehteä, jonka tehtävänä on edistää tieteellistä tutkimusta uusia tutkimustuloksia julkaisemalla. Lehti ei ole tarkoitettu suurelle yleisölle, vaan kyseisen alan ammattilaisille. Suurin osa tiedejulkaisuista on pitkälle erikoistuneita ja käsittelevät vain oman alansa tutkimustuloksia. Julkaistuja artikkeleita pidetään pysyvinä tieteellisinä dokumentteina, ja niihin viitataan toisten julkaisujen lisäksi mm. päätöksenteossa. Tiedeyhteisön slangissa tieteellisen julkaisun artikkelista käytetään yleisesti nimitystä paperi.
Varsinaisten akateemisten tiedelehtien lisäksi on myös popularisoituja tiedelehtiä, jotka on tarkoitettu myös muille kuin tieteentekijöille. Näiden lehtien artikkelit pohjautuvat usein juuri varsinaisten akateemisten julkaisujen artikkeleihin.
Sisällysluettelo |
Yleispiirteitä
Tieteellisten julkaisujen historian voidaan katsoa alkavan vuodesta 1665 jolloin ranskalainen Journal des Sçavans, myöhemmin nimeltään Journal des savants, ja englantilainen Philosophical Transactions of the Royal Society aloittivat ilmestymisensä. Vähitellen tutkimustulosten julkaiseminen lyhyinä artikkeleina havaittiin käytännöllisemmäksi kuin laajojen teosten kirjoittaminen ja nykyisin eri alojen julkaisusarjoja ilmestyy useita tuhansia. Ulkoasultaan tiedejulkaisut vaihtelevat hyvinkin aikakauslehtimäisestä, viikoittain ilmestyvästä sarjasta kuukauden tai parin välein ilmestyviin monisatasivuisiin järkäleisiin. Jälkimmäisten tarkoitus on toimia ensi sijassa tieteellisen tiedon arkistona, eikä niitä ole tarkoitettu läpiluettaviksi tavanomaisen lehden tapaan.
Useimmat tiedelehdet julkaisevat vain jonkin kapean erikoisalan artikkeleja, mutta erityisesti vanhemmat lehdet, kuten vuonna 1869 perustettu Nature, julkaisevat tutkimuksia hyvinkin monilta eri aloilta. Laaja-alaisuuden hintana on tavallisesti julkaisukynnyksen nousu ja moniin poikkitieteellisempiin lehtiin saattaakin olla hyvin vaikea saada artikkelia julkaistuksi. Lisäksi jotkin lehdet, kuten Nature, Science, PNAS ja Physical Review Letters hyväksyvät julkaistavaksi ainoastaan artikkeleja, joissa esitettävä tutkimus on alallaan käänteentekevää tai muutoin poikkeuksellisen huomattavaa ja hylkäävät siksi täysin julkaisukelpoisiakin artikkeleja.
Typillinen piirre tieteelliselle julkaisusarjalle on, että julkaistavaksi tarjotut artikkelit tarkastetaan nk. vertaisarvioinnissa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että toimituksen tarkistuksen lisäksi artikkelin tarkistaa yksi tai useampi kyseisen erikoisalan asiantuntija tutkimusmetodien asianmukaisuuden ja merkittävyyden arvioimiseksi. Menetelmä on hidas ja korjausten sekä parannusten tekemisen vuoksi artikkelin alkuperäisestä tarjoamisesta saattaa helposti kulua useita kuukausia ennen kuin se lopulta ilmestyy. Tämän vuoksi artikkeleissa on tavallisesti erillinen maininta siitä, koska sitä on tarjottu julkaistavaksi ja koska se on hyväksytty. Päiväysmerkintä on myös julkaisujärestystä määrittävä dokumentti silloin, jos useampi tutkimusryhmä julkaisee saman havainnon tai löydön eri lehdissä.
Varsinaiset tieteelliset julkaisusarjat eivät maksa sinne lähetetyistä artikkeleista vaan päinvastoin saattavat jopa laskuttaa kirjoittajalta julkaisukustannuksia. Tämä on kuitenkin harvinaista ja maksu on tavallisesti kierrettävissä. Tavallisin syy laskuttaa kirjoittajaa julkaisusta ovat artikkelin värilliset kuvat, joiden prosessointi on lehdelle paljon mustavalkopainatusta kalliimpaa.
Artikkelit
Artikkelit kirjoitetaan tieteellisen metodin mukaisesti; niiden täytyy sisältää niin paljon tietoa ja niin yksityiskohtaiset kuvaukset käytetyistä tutkimusmenetelmistä, että riippumaton tutkija voi halutessaan toistaa tutkimuksen. Nykyään artikkelin rakenteena on lähes poikkeuksetta nk. IMRAD-rakenne. Tällaisen artikkelin alussa on otsikko, luettelo kirjoittajista (ja heidän edustamistaan tutkimuslaitoksista) sekä artikkelin tiivistelmä eli abstrakti. Tämän jälkeen artikkeli käy läpi järjestyksessä johdannon (Introduction), käytetyt menetelmät (Methods), saadut tulokset (Results) ja lopuksi kirjoittajat pohtivat tulostensa merkitystä (Discussion). Artikkelit päättyvät lähdeluetteloon.
Artikkelien luonne voi vaihdella ja lehdissä on tavallisesti omat osastonsa erityyppisille artikkeleille. Varsinaiset artikkelit, jotka kuvaavat tutkimuksen tuloksineen, ovat lehtien pääasiallista sisältöä, mutta lisäksi on muitakin:
- Letter on lyhyt, usein korkeintaan nelisivuinen raportti, jossa tutkijaryhmä kuvaa jonkin huomattavan edistysaskeleen tai merkittävän löydön. Letterit katsotaan kiireellisiksi ja ne julkaistaan yleensä varsin nopeasti.
- Research notes on lyhyt artikkeli, jossa tutkijat kuvaavat lyhyesti jonkin mielenkiintoisen ilmiön, joka usein liittyy aikaisempaan julkaisuun. Ne eivät ole yhtä kiireellisiä kuin letterit.
- Supplements ovat usein kymmenien tai satojen sivujen pituisia taulukoita, jotka kuvaavat artikkelin perusteena olevat mittaustulokset. Nykyään supplementit julkaistaan lähes aina sähköisessä muodossa ja niitä painetaan paperille enää harvoin.
- Review on laaja, tavallisesti useiden kymmenien sivujen mittainen artikkeli, jossa joku arvostettu tutkija tekee tavallisesti tiedelehden toimituksen pyynnöstä (invited review) yhteenvedon edustamansa tutkimusalan tuloksista. Review-artikkelit eivät esittele uutta tietoa vaan tarjoavat tehokkaan tietopaketin, jonka perusteella on mahdollista saada kuva koko alasta ja sen kehityksestä.
Näiden lisäksi monissa etenkin aikakauslehtimäisemmissä julkaisuissa voi olla vaikkapa kirja-arvosteluja ja jopa osasto lukijoiden mielipidekirjoituksille (usein Letters to the Editor, mutta esimerkiksi Naturessa Correspondence). Jälkimmäistä ei pidä sekoittaa letter-artikkeleihin. Nämä palstat eivät ole vertaisarvioituja eikä niitä pidetä tieteellisinä artikkeleina.
Vaikuttavuuskerroin
Eri julkaisusarjat eivät ole keskenään tasa-arvoisia ja mittareita näiden erojen hahmottamiseksi on kehitetty 1960-luvulta lähtien. Tärkeä tällainen mitta on vaikuttavuuskerroin (engl. impact factor), joka ilmaisee karkeasti sen, kuinka usein kyseisen julkaisusarjan artikkeleihin viitataan. Vaikuttavuusindeksi on kuitenkin ongelmallinen, sillä sitä on hyvin vaikea määrittää tasapuolisesti, etenkään eri tieteenalojen välistä vertailua ajatellen. Kerroin suosii englanninkielistä julkaisutoimintaa aloilla, joilla julkaisutahti on korkea ja tuoreeseen tutkimukseen viitataan paljon. Vaikuttavuuskerroin on myös tiedepoliittinen kysymys, sillä niitä laskevat kaupalliset yritykset ja niihin perustuva arviointi vaikuttaa esimerkiksi tutkimusalojen rahoitusvalinnoissa. Kerroin on kuitenkin vain yksi mitta ja joskus tutkimus voi saada parempaa huomiota pienessä ja kapea-alaisessa lehdessä suuren ja arvovaltaisemman sarjan sijaan. Kunkin tieteenalan tutkijoilla on yleensä melko hyvä keskinäinen ymmärrys, mitkä lehdet ovat parhaita julkaisukanavia.
Tunnettuja tiedejulkaisuja
- American Journal of Physics (Kotisivut)
- British Medical Journal (Kotisivut)
- The Lancet (Kotisivut)
- Nature (Kotisivut)
- Physical Review (Kotisivut)
- Science (Kotisivut)
