Tietojärjestelmäarkkitehtuuri

Tietojärjestelmän arkkitehtuuri kuvaa kohdealueensa rakenneosat, niiden ulospäin näkyvät ominaisuudet ja niiden väliset yhteydet ja riippuvuudet. Arkkitehtuuri muodostaa rungon järjestelmän suunnittelulle ja toteutukselle sekä ohjaa järjestelmän rakenteen kehittämistä järjestelmän elinkaaren ajan. Se toimii myös keskusteluvälineenä järjestelmän kehittämisen ja ylläpitämisen sidosryhmien (organisaation johto, käyttäjät, suunnittelijat, toteuttajat) välillä.

Näkökulmat

Arkkitehturoinnissa eli arkkitehtuuria kehittävässä työssä kohdealuetta lähestytään erilaisista näkökulmista kuten esimerkiksi toiminnallisuus, looginen rakenne, informaatio ja tekninen toteutus. Tällöin voidaan puhua esimerkiksi

• kokonaisarkkitehtuurista,
• liiketoiminta-arkkitehtuurista,
• järjestelmäarkkitehtuurista,
• sovellusarkkitehtuurista
• integraatioarkkitehtuurista ja
• teknisestä arkkitehtuurista.

Joissakin tapauksissa arkkitehtuureiksi lasketaan myös erilaiset työohjeet joita on laadittu hyväksytyn arkkitehtuurin noudattamisen varmistamiseksi tai muuten tietojärjestelmän käytön ja kehittämisen hallitsemiseksi. Tällaisia ovat mm.:

• suunnitteluarkkitehtuuri
• hallinta-arkkitehtuuri
• palveluarkkitehtuuri

Abstraktiotasot

Arkkitehtuurin kohdetta voidaan tarkastella myös eri abstraktiotasoilta. Tällöin laajimmillaan kohteena on koko organisaatio ja sen tietojen käsittely. Tarkennettaessa työskentelyä alemmalle tasolle, tarkastallaan yksittäistä ydinprosessia tai vastaavaa toimintokokonaisuutta. Tarkimmalla tasolla kohteena on yksittäinen järjestelmä.

Työn eteneminen

Arkkitehtuurityö etenee vaiheittain tarkentuen. Työ alkaa kohdealueen ja sen vaatimusten selvittämisellä. Tässä niin sanotussa asiayhteysvaiheessa IT-arkkitehdit selvittävät kohdealueen rajat ja lähtötiedot koko arkkitehtuurityölle. Tällöin vastataan kysymykseen miksi tehdään. Seuraavaksi selvitetään kohdealueen käsitteellinen rakenne. Tässä käsitteellisessä vaiheessa pyritään vastaamaan kysymykseen mitä kohdealueella tehdään. Seuraavaksi ratkaistaan loogisella ja välineriippumattomalla tasolla miten kohdealueen toiminnallisuus toteutetaan. Tässä loogisessa vaiheessa vaiheessa pyritään vastaamaan kysymykseen miten asiat kohdealueella tehdään. Lopuksi ratkaistaan millä teknisillä välineillä loogisesti kuvattu rakenne toteutetaan eli vastataan fyysisessä vaiheessa kysymykseen millä välineillä tehdään.

Arkkitehturoinnin etenemiselle ja sen määrämuotoistamiseksi on laadittu useita menetelmiä.

Kuvaaminen

Arkkitehtuuri kuvataan arkkitehtonisissa kuvauksissa jotka voidaan tuottaa kuvauskielellä standardoidun kuvausjärjestelmän mukaisesti. Huom.: vaikka järjestelmän arkkitehtuuria ei ole kuvattu, sellainen voidaan takaisinmallintaa (engl. re-engineering) olemassa olevasta toteutuksesta.

Katso myös

• Informaatioarkkitehtuuri

Tämä tietotekniikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.