Article on other languages:
- Penis
- Penis
- قضيب
- Pene
- Allu
- Kişi_cinsiyyət_orqanı
- Пенис
- Kalc'h
- Penis
- Penis
- Utin
- Penis
- Pidyn
- Penis
- Penis
- ފިރިހެން_ހަށި
- Πέος
- Penis
- Peniso
- Pene
- Suguti
- Zakil
- کیر
- Siitin
- Pénis
- Bod
- Pene
- Tembo
- פין
- शिश्न
- Penis
- Zozo
- Hímvessző
- Penis
- Buto
- Peniso
- Pene
- ᐅᓱᒃ/usuk
- 陰茎
- pinji
- Penis
- 음경
- Penîs
- Mentula
- Nsɔ́ka
- Varpa_(lytinis_organas)
- Dzimumloceklis
- Пенис
- ലിംഗം
- Zakar
- دول
- Tepolli
- Penis
- Penis
- Penis
- Prącie
- Pênis
- Ullu
- Penis
- Половой_член
- Minchia
- Penis
- Pohlavný_úd
- Penis
- Пенис
- Sirit
- Penis
- Pyńis
- ஆண்குறி
- శిశ్నము
- องคชาต
- Titi
- Penis
- Пеніс
- Dương_vật
- מענלעכער_איבר
- 阴茎
 |
del.icio.us |
 |
Digg |
 |
Furl |
 |
|
 |
Rojo |
| Add to OnlyWire |
|
|||||
| Yleistä | |||||
| Nimi | Typpi | ||||
| Tunnus | N | ||||
| Järjestysluku | 7 | ||||
| Luokka | epämetalli | ||||
| Lohko | p-lohko | ||||
| Ryhmä | 15 | ||||
| Jakso | 2 | ||||
| Tiheys | 0,00125×103 kg/m3 | ||||
| Väri | väritön | ||||
| Löytövuosi, löytäjä | 1772, Daniel Rutherford | ||||
| Atomiominaisuudet | |||||
| Atomipaino | 14,00674 amu | ||||
| Atomisäde, mitattu (laskennallinen) | 70 pm | ||||
| Kovalenttisäde | 75 pm | ||||
| Van der Waalsin säde | 92 pm | ||||
| Orbitaalirakenne | [He] 2s2 2p3 | ||||
| Elektroneja elektronikuorilla | 2, 5 | ||||
| Hapetusluvut | -3, +1, +2, +3, +4, +5 | ||||
| Kiderakenne | heksagoni | ||||
| Fysikaaliset ominaisuudet | |||||
| Olomuoto | kaasu | ||||
| Sulamispiste | 63,25 K (−209,9 °C) | ||||
| Kiehumispiste | 77,35 K (−195,8 °C) | ||||
| Moolitilavuus | 17,3×10−6 m3/mol | ||||
| Höyrystymislämpö | 2,7928 kJ/mol | ||||
| Sulamislämpö | 0,3604 kJ/mol | ||||
| Äänen nopeus | 334 (869) m/s 293 (76,15) K:ssa | ||||
| Muuta | |||||
| Elektronegatiivisuus | 3,04 (Paulingin asteikko) | ||||
| Ominaislämpökapasiteetti | 1,040 (N2) kJ/kg K | ||||
| Lämmönjohtavuus | 0,03 W/(m×K) | ||||
| Tiedot normaalipaineessa | |||||
Typpi (lat. nitrogenium) on alkuaine, joka esiintyy luonnossa kaksiatomisena typpikaasuna, N2. Typen järjestysluku on 7, kemiallinen merkki N ja CAS-numero 7727-37-9. Typpi on osana monissa elämälle välttämättömissä yhdisteissä. Ilmasta noin 78% on typpeä.
Sisällysluettelo |
Historia
Daniel Rutherford löysi typen vuonna 1772, mutta jo keskiajan alkemistit tunsivat typen yhdisteitä.
Esiintyminen
Typpi on luonnossa hyvin yleinen alkuaine. Vapaana alkuaineena sitä on runsaasti Maan ilmakehässä, jossa on 78 % typpeä. Maaperässä ja vesistöissä sitä esiintyy erilaisina yhdisteinä kuten nitraatteina ja ammoniumsuoloina. Typpiyhdisteitä on myös kaikissa eliöissä maapallolla. Tärkeitä typpipitoisia orgaanisia yhdisteitä ovat ennen kaikkea aminohapot ja niistä muodostuneet proteiinit.
Ominaisuudet
Typpi on epämetalli, jolla on viisi elektronia uloimmalla energiatasolla. Typpi on hajutonta, mautonta ja väritöntä.
Liian suurina pitoisuuksina hengitettynä typpi syrjäyttää hapen ja aiheuttaa tukehtumisen, tajuttomuuden ja kuoleman. Sukeltajantauti johtuu siitä, että paineessa kudoksiin liuennut typpi alkaa kuplia kun paine vähenee pintaan noustaessa. Syvällä sukellettaessa on mahdollista myös joutua humalan kaltaiseen typpinarkoosiin.
Kahden typpiatomin muodostamassa typpimolekyylissä N2 on kestävä kolmoissidos, mikä tekee typestä kemiallisesti erittäin passiivisen. Korkeassa lämpötilassa se voi kuitenkin yhtyä vedyn kanssa ammoniakiksi tai hapen kanssa typenoksideiksi. Typenoksideja syntyy esimerkiksi polttomoottoreissa, ja ne aiheuttavat happamia sateita.
Biologinen merkitys
Typpi on elintärkeää kaikelle elämälle, sillä sitä tarvitaan aminohappojen sekä nukleiinihappojen muodostamisessa. Vaikka suurin osa ilmakehästä onkin typpeä, kasvit eivät voi ottaa sitä suoraan ilmasta, vaan ainoastaan maaperässä olevista typen yhdisteistä, joita ovat nitraatit ja ammoniumsuolat. Näin ollen kasveilla voi olla typestä puutettakin, mikä näkyy kasvun vähenemisenä ja klorofyllin hajoamisesta johtuvana lehtien kellastumisena. Myös antosyaanivärejä saattaa alkaa kertyä lehtiin. Tämän vuoksi typpiyhdisteitä tarvitaan runsaasti lannoitteisiin. Muun muassa hernekasvien juurinystyröissä elää kuitenkin typensitojabakteereja, jotka sitovat ilmasta typpeä ja luovuttavat sitä kasvillekin, jonka kanssa ne näin elävät symbioosissa. Myös maan kalkituksella voidaan lisätä typen saantia maasta. Jos typpiyhdisteitä joutuu runsaasti vesistöön, ne aiheuttavat rehevöitymistä.
Eläimet eivät voi sitoa typpeä itse lainkaan, vaan saavat tarvitsemansa typen syödessään kasveja tai muita eläimiä.
Käyttö
Nestemäinen typpi soveltuu matalan kiehumispisteensä ansiosta mm. jäähdytykseen. Tämän lisäksi typen passiivisuus mahdollistaa sen käytön suojakaasuna. Teollisuudessa typpeä käytetään ammoniakin, lannoitteiden sekä perinteisten räjähdysaineiden raaka-aineena. Typpihapon ja suolahapon seos, kuningasvesi on yksi harvoja aineita, joka voi liuottaa kultaa.
Isotoopit
Typellä on kaksi pysyvää isotooppia, N-14, jota on yli 99,6% kaikesta typestä, ja harvinaisempi N-15.
Lähteet
Aiheesta muualla
- Nesteytetyn typen kansainvälinen kemikaalikortti
- Typen (puristettu kaasu) kansainvälinen kemikaalikortti
- Onnettomuutta ja vaaraa aiheuttavat aineet
- Kokeita nestemäisellä typellä
argon (E 398) | butaani (E 943a) | happi (E 948) | helium (E 939) | hiilidioksidi (E 290) | isobutaani (E 943b) | propaani (E 944) | typpi (E 941) | typpimonoksidi (E 941) | vety (E 949)
