Article on other languages:
- Religie
- Religion
- ديانة
- Relichión
- ܬܘܕܝܬܐ
- Relixón
- Yupaychäwi
- Din
- Agama
- Agama
- Diinɛ
- ধর্ম
- Agama
- Рэлігія
- Religija
- Relijion
- Религия
- Religió
- Relihiyon
- Тĕн
- Náboženství
- Crefydd
- Religion
- Religion
- Religioon
- Θρησκεία
- Religion
- Religión
- Religio
- Erlijio
- دین
- Átrúnaður
- Religion
- Religy
- Religjon
- Creideamh
- Relixión
- Chûng-kau
- 종교
- Addini
- Կրոն
- धर्म
- Religija
- Religio
- Religion
- Religion
- Дин
- Trúarbrögð
- Religione
- דת
- რელიგია
- Religijô
- Kryjyans
- Дин
- Dini
- Lukwikilu
- Relijyon
- Ol
- Relijion
- ສາດສະໜາ
- Religio
- Reliģija
- Relioun
- Religion
- Religija
- Religie
- lijda
- Vallás
- Религија
- മതം
- Reliġjon
- धर्म
- Шашин
- Teōmatiliztli
- Religie
- 宗教
- Religgione
- Religion
- Religion
- Religione
- Religions
- Din
- ਧਰਮ
- مذهب
- Religion
- Religion
- Religia
- Religião
- Religie
- Religiun
- Iñiy
- Религия
- धर्म
- Religione
- Releegion
- Feja
- Riliggiuni
- Religion
- Lukholo
- Náboženstvo
- Religija
- Diin
- Религија
- Religija
- Religion
- Pananampalataya
- Ajjed
- మతము
- ศาสนา
- Tôn_giáo
- Дин
- Lotu
- Din
- Релігія
- Rełijon
- Rel
- Rilidjons
- Relihiyon
- Bunt:Diine
- רעליגיע
- Din
- Religie
- 宗教
- Religion
- 宗教
- Religijo
 |
del.icio.us |
 |
Digg |
 |
Furl |
 |
|
 |
Rojo |
| Add to OnlyWire |
Uskonnolla tarkoitetaan yleiskielessä uskoa jumalaan tai muuhun yli-inhimilliseen mahtiin, siihen turvautumista sekä siihen liittyvää pyhyyden kokemusta yleismaailmallisena ilmiönä. Nämä ovat uskonnossa usein muotoutuneet oppijärjestelmäksi ja ilmenevät erilaisina yhteisöllisinä tapoina ja palvontamenoina.[1] Uskonnon määritelmiä on lukuisia eikä niistä vallitse yksimielisyyttä.[2]
Ylhäältä alas, vasemmalta oikealle:
Rivi 1. Kristinusko, Juutalaisuus, Hindulaisuus
Rivi 2. Islam, Buddhalaisuus, Šintolaisuus
Rivi 3. Sikhiläisyys, Bahailaisuus, Jainalaisuus.
Sisällysluettelo |
Uskonto tieteen näkökulmasta
Kognitiivinen uskontotiede lähtee siitä olettamuksesta, että uskonto on inhimillistä tiedonkäsittelyä sekä yksilön mielessä että yksilöiden välisessä kommunikaatiossa.[3] Uskonto on kognitiivinen loinen, joka pesii aivoissa.[4]
Uskontotieteilijä Pascal Boyerin mukaan uskonnolliset käsitteet voidaan yksinkertaistaen selittää siten, että niiden intuition vastaiset piirteet loukkaavat ihmismielen ontologisten kategorioiden jäsenten ominaisuuksia. Intuition vastaisuus tarkoittaa sitä, ettei piirre vastaa arkiajattelua. Tällainen piirre voi olla esimerkiksi kuollut esi-isä, joka vaeltaa näkymättömänä keskuudessamme. Intuition vastaisuutta ei kuitenkaan saa olla liikaa, vaan juuri sopiva määrä, koska liian intuition vastaiset käsitykset ovat vaikeita käsitellä mielessä ja ne unohtuvat nopeasti. Sen sijaan sopivassa määrin intuition vastaiset käsitykset loisivat aivoissa myötäsyntyisten ontologisten kategorioiden loukkauksina.[5]
Uskontotieteilijä Pascal Boyerin mukaan uskonto ei ole järjen tai ajattelun puutetta. Uskonnossa on hänen mukaansa jotain, mikä saa sen välittymään sukupolvelta toiselle. Kyse on elinkelpoisten ajatusten siirrosta eli memetiikasta. Jotkut meemit tarttuvat ihmisaivoihin muita helpommin.[6] Meemit eivät kuitenkaan geenien tavoin monistu äärettömiin samanlaisina, vaan siirtyminen synnyttää outoja muunnelmia.[7] Vaikka aivot vääristävät ja muokkaavat tietoa jatkuvasti uudelleen, ihmismieli ei ole satunnaisten mielleyhtymien sekasotku. Siihen sisältyy mentaalisia aineksia, jotka ohjaavat ihmisen omaksumaan käsitteitä ja käsitteellisiä skeemoja tietyllä tavalla pikemmin kuin toisella.[8]
Geenitutkija Dean Hamerin mukaan uskonnollisuus ja käsitykset jumalasta ovat aivojen kemiallisten prosessien tulosta. Uskonnollisuutta ohjaa VMAT2-geeni. Siitä on olemassa kaksi erilaista muunnosta. Toinen muunnos on Hamerin tutkimusten mukaan huomattavasti yleisempi henkisesti suuntautuneilla ihmisillä kuin toinen.[9]
Uskontojen synty
Brittiläinen antropologi Maurice Blochin mukaan uskonnot ovat ihmisen mielikuvituksen tuote. Ihminen on ainut uskontoa harjoittava eläin, koska eläimistä ainoana ihmisellä on riittävästi mielikuvitusta. Mielikuvitus on todennäköisesti kehittynyt ennen uskontoa, koska uskonto vaatii kyvyn kuvitella jotain, mikä ei ole läsnä hetkessä. Myös usko siihen, että elämä voisi jatkua kuoleman jälkeen, vaatii todella paljon mielikuvitusta.[10]
Egyptologi Jan Assmannin mukaan siirtyminen polyteismistä monoteismiin on yksi ihmiskunnan historian suurimmista vallankumouksista, joka sai alkunsa faarao Akhenatenin Egyptissä 1300 eaa. ja johon kaikki tunnetut monoteistiset uskonnot juontavat juurensa.[11]
Uskontojen jaottelua
Uskontoja voidaan jaotella monin eri perustein. Jumalakäsityksen mukaan jumalauskoiset uskonnot voidaan jakaa yksijumalisiin, kuten juutalaisuus, kristinusko ja islam, sekä monijumalisiin, kuten hindulaisuus ja monistisiin uskontoihin (useat aasialaiset uskonnot). Viime aikoina on yleistynyt historiallinen jako: abrahamilaiset uskonnot (juutalaisuus, kristinusko, islam), dharmalaiset uskonnot (hindulaisuus, buddhalaisuus, jainalaisuus, sikhiläisyys), taolaiset uskonnot (taolaisuus, shintolaisuus, kongfutselaisuus) ja animistiset uskonnot.
Uskonnollisen uskon haitallisuus
Uskonnollinen usko aiheuttaa vahinkoa yhteiskunnalle. Se lisää murhia, abortteja, sukupuolista siveettömyyttä ja itsemurhia. Tutkimuksen mukaan usko ja Jumalan palvonta eivät ole pelkästään tarpeettomia terveelle yhteiskunnalle, vaan ne lisäävät yhteiskunnallisia ongelmia.[12]
Suurimmat uskonnot
sininen = protestanttinen kristillisyys
violetti = katolinen kristillisyys
vaaleanpunainen = ortodoksinen kristillisyys
vihreä = islam
punainen = juutalaisuus
oranssi = hindulaisuus
keltaoranssi = kungfutselaisuus
keltainen, keltavihreä ja ruskea = buddhalaisuus
punainen = hyvin merkittävä
sininen = ei kovin merkittävä
harmaa = ei tietoja
Kymmenen suurinta uskontoryhmää
Maailman kymmenen suurinta uskontoryhmää ovat:
- Kristinusko 2,1 miljardia
- Islam 1,3 miljardia
- Hindulaisuus 900 miljoonaa
- Kiinan perinteiset uskonnot 394 miljoonaa
- Buddhalaisuus noin 376 miljoonaa
- Shamanismi, alkuperäiskansojen uskonnot 300 miljoonaa
- Afrikan perinteiset uskonnot 100 miljoonaa
- Sikhiläisyys noin 23 miljoonaa
- Juutalaisuus noin 13–15 miljoonaa
- MAP-kirkko noin 13 miljoonaa
- Bahá'í noin 7 miljoonaa
Ei-uskonnollisia, ateisteja tai agnostikkoja on noin 1,1 miljardia, ja he muodostavat kolmanneksi suurimman ryhmän.[13] Maailman viisi suurinta uskontoa syntyivät kaikki Aasiassa [14]
Suomen suurimmat uskonnot
Seuraavassa on esitetty Suomen suurimpien rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien jäsenmäärät.
- Suomen evankelis-luterilainen kirkko 77,7 % 4 236 442 henkeä (2008)[15]
- Uskontokuntiin kuulumattomia 14,5 % noin 750 000
- Suomen ortodoksinen kirkko 1,2 % noin 60 000
- Muihin uskontokuntiin kuuluvia 1,3 % noin 65 200[16]
- Jehovan todistajat noin 19 000
- Suomen Vapaakirkko 13 700
- Katolinen kirkko Suomessa 8 700
- Islam-seurakunnat 8 000, useita erillisiä seurakuntia (arvio)
- Suomen Adventtikirkko 4 000
- Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko eli mormonit 3 300
Lisäksi n. 47 000 suomalaista eli vajaa prosentti väestöstä kuuluu yhdistysmuotoisiin helluntaiseurakuntiin, jotka eivät ole rekisteröityneet uskonnollisiksi yhdyskunniksi.
Uskonnollisuus
Osmo Koskelainen teki vuonna 1968 sosiologian väitöskirjan aiheesta Maallistuva suomalainen suurkaupunki.[17] Hänen suorittamiensa tilastollisten tutkimusten mukaan uskonnollisuus jakautuu seuraaviin osatekijöihin:
- Usko uskonnon opinkappaleisiin
- Aatteellinen uskonnollisuus
- Kirkon kannattaminen
- Uskonnollisiin menoihin osallistuminen
- Uskonnollisten elämysten kokeminen
- Ensiksi uskontoon liittyy joukko todellisuuden luonnetta koskevia väitteitä.
- Toiseksi uskontoon liittyy joukko yhteisöä ja käyttäytymistä koskevia ohjeita.
- Kolmanneksi uskontoon liittyy uskonnollisten laitosten tarpeellisina pitämistä.
- Neljänneksi uskontoon liittyy määrämuotoista toimintaa kuten jumalien palvontaa pyhäköissä, jumalien avuksi kutsumista rukoilemalla ja niin edelleen.
- Viidenneksi uskontoon liittyy uskonnollisia kokemuksia.
Ninian Smart on esittänyt, että monissa uskonnoissa olisi seitsemän uskonnon ulottuvuutta. Näitä ovat Smartin mukaan käytännön ja rituaalien ulottuvuus, kokemuksen ja tunteen ulottuvuus, kertomusten ja myyttien ulottuvuus, opin ja filosofian ulottuvuus, etiikan ja säädösten ulottuvuus, yhteisöjen ja instituutioiden ulottuvuus ja materiaalinen ulottuvuus.
- Käytännön ja rituaalien ulottuvuus tarkoittaa erilaisiin rituaaleihin osallistumista. Myös ajatustasolla hyväksyttyjen oppien noudattaminen on osa käyttäytymistasoa.
- Kokemuksen ja tunteen ulottuvuus tarkoittaa sitä, että uskonnossa esiintyy erilaisia subjektiivisia tunne-elämyksiä ja vakaumuksia. Näitä ovat esimerkiksi mystiikka, tunne Jumalan läsnäolosta ja vaikutuksesta, erilaiset näyt ja valaistumiset.
- Kertomusten ja myyttien ulottuvuus tarkoittaa, että uskontoihin kuuluu joko kirjoittamattomia tai kirjoitettuja kertomuksia ja myyttejä, joihin rituaalit pohjautuvat.
- Opin ja filosofian ulottuvuus viittaa uskonnon teologiaan ja oppiin.
- Etiikan ja säädösten ulottuvuus tarkoittaa, että uskontoihin kuuluu moraalikoodeja ja sääntöjä, jotka liittyvät rituaalien toimittamiseen ja sääntelevät uskonnollisen ihmisen elämää.
- Yhteisöjen ja instituutioiden ulottuvuudella tarkoitetaan, että henkilön uskonto on osa ympäröivän ryhmän kulttuuria ja toimii vuorovaikutuksessa sen kanssa. Tällaisia yhteisöjä ovat esim. kirkko, lahko ja kultti. Uskonto vaikuttaa kulttuurissa myös ajattelutapoihin ja tieteeseen.
- Materiaalisella ulottuvuudella tarkoitetaan, että uskonto näkyy kulttuurissa ja vaikuttaa siihen. Uskonto vaikuttaa usein laajasti mm. tapoihin ja taiteeseen kuten arkkitehtuuriin, kirjallisuuteen, musiikkiin ja kuvataiteeseen.[18]
Suomessa luterilaisen kirkon vuonna 1996 tekemässä tutkimuksessa 45 % suomalaisista piti itseään uskovina. Naisista uskovia oli 56 % ja miehistä 33 %. Maaseudulla uskovia oli 51 % ja kaupungeissa 34 %. 15–24-vuotiaista itseään piti uskovina 33 % ja yli 65-vuotiaista 65%. Koulutustaso ei vaikuttanut uskovien osuuteen. Luterilaiseen kirkkoon kuuluvista uskovina piti itseään 46 %, muihin uskontokuntiin kuuluvista 75 % ja uskontokuntiin kuulumattomista 22%[19].
Katso myös
Lähteet
- ↑ Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
- ↑ Erkki Hartikainen: http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2000_02/ateismi.html Ateismi ja aatteet. Vapaa Ajattelija, 2000, nro 2/02.
T. Jeremy Gunn: http://www.law.harvard.edu/students/orgs/hrj/iss16/gunn.shtml The Complexity of Religion and the Definition of “Religion” in International Law. Harvard Human Rights Journal, 2003, nro Spring 2003.
Definitions of the word ”religion” (None are totally satisfying) Religioustolerance.org: Ontario Consultants on Religious Tolerance. Viitattu 21.7.2007. (englanniksi)
Uskonnon ulottuvuudet Opetushallituksen etälukiosivusto. www.oph.fi/etalukio: Opetushallitus. Viitattu 28.4.2008. - ↑ http://www.helsinki.fi/teol/hyel/gnosti/projekti/eksegetiikkajakognitio.pdf
- ↑ http://www.telvis.fi/tvopas/?vw=program&key=9_1219339800000
- ↑ Niemelä, Jussi: Jumalat loisivat aivoissa. Vapaa-ajattelija, 2008, 64. vsk, nro 1, s. 26. Helsinki: Vapaa-ajattelijain liitto ry.
- ↑ Niemelä, Jussi: Jumalat loisivat aivoissa. Vapaa-ajattelija, 2008, 64. vsk, nro 1, s. 24-26. Helsinki: Vapaa-ajattelijain liitto ry.
- ↑ Pascal Boyer: Ja ihminen loi jumalat, s. 53. Helsinki: WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-31815-7.
- ↑ Pascal Boyer: Ja ihminen loi jumalat, s. 58. Helsinki: WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-31815-7.
- ↑ http://www.illustrertvitenskap.com/polopoly.jsp?d=157&a=2884
- ↑ Tutkija: Uskonnot mielikuvituksen tuotetta Uusi Suomi. 28.4.2008. Viitattu 31.8.2008. suomi
- ↑ Martti Nissinen: Miten uskonto sai rajat? Monoteismin ja juutalaisuuden synty. Tieteessä tapahtuu, 2007, nro 3. Artikkeli verkossa.
- ↑ http://www.timesonline.co.uk/tol/news/uk/article571206.ece
- ↑ Major Religions of the World Ranked by Number of Adherents Adherents.com. Viitattu 21.7.2007. (englanniksi)
- ↑ Koululaisen PerusTieto, Helsinki Media 1995 s. 338
- ↑ Kirkon jäsenmäärä laski - Tutkimus kirkosta eroamisen syistä valmistunut 21.2.2006. Kirkon tiedotuskeskus. Viitattu 22.7.2007.
- ↑ Väestörekisterikeskuksen tilastot 31.12.2006. Väestörekisterikeskus. Viitattu 22.7.2007.
- ↑ Osmo Koskelainen: Maallistuva suomalainen suurkaupunki: Tutkimus eräiden yhteisö-, kasvatus- ja tilannetekijöiden vaikutuksesta helsinkiläisten maallistumiseen ja uskonnolliseen etsiytymiseen. Väitöskirja, Helsingin yliopisto. Porvoo Helsinki: WS, 1968.
- ↑ {{Kirjaviite | Tekijä=Smart, Ninian | Nimeke=Uskontojen maailma | Selite=(The world’s religions) | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-1-18137-8}
- ↑ Heino, Harri: Mihin Suomi tänään uskoo. Helsinki: WSOY, 2002. ISBN 951-0-27265-5.
Kirjallisuutta
Lähdeaineistoa aiheesta uskontotiede löytyy Wikiaineistossa.- Lähdeaineistoa aiheesta uskonnonfilosofia löytyy Wikiaineistossa.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Uskonto Wikimedia Commonsissa.- Uskonto ja uskomusmaailma Valtion taidemuseon kokoelmissa
- Tuomas Martikainen: Uskonnot Suomessa Hakupalvelu uskonnollisista yhteisöistä
- Adherents.com (englanniksi)
- Religioustolerance.org (englanniksi)
- Etälukio: Uskonto
| Merkittävimmät uskonnot |
|
|---|---|
| Muinaisuskonnot |
Muinainen Egypti · Muinainen Lähi-itä · Muinainen Kreikka · Germaanit · Keltit · Skandinaavit · Slaavit · Suomalaiset · Gnostilaisuus · Uusplatonismi · Muinainen Rooma · Mithralaisuus |
| Uskontotiede |
Teologia · Uskonnon alkuperä · Uskonnon kehitys · Uskonnonfilosofia · Uskontoantropologia · Uskontohistoria · Uskontopsykologia · Uskontososiologia |
| Sekularismi |
| Teemasivu ·
|
