Vi

vi muokkaamassa väliaikaista tyhjää tiedostoa. Tilde-merkit kuvaavat tiedostossa olemattomia rivejä.

vi (englannin kielen sanasta "visual") on Unix-käyttöjärjestelmissä suosittu tekstipohjaisella näyttöpäätteellä käytettäväksi tarkoitettu tekstieditori, jonka ensimmäisen version kehitti Bill Joy vuonna 1976 varhaista BSD-versiota varten. Nykyisin on käytössä useita vi-toteutuksia, joista yleisimpiä ovat nvi ("new vi") ja vim ("vi improved"). Vi on osaavissa käsissä erittäin tehokas tekstieditori. Vi:n ja Emacsin välillä on käyty nk. Editorisotaa.

vi:n toiminta perustuu rivieditorien ed ja ex tavoin toimintatiloihin joita on kolme: kirjoitustila, muokkaustila ja komentotila. Tilojen välillä siirtyminen tuottaa jonkinverran päänvaivaa aloitteleville vi-käyttäjille. Tilojen hyvä ominaisuus on että vi-käyttäjän ei tarvitse siirtää käsiään koskaan pois kirjoitusnäppäimiltä muokatakseen tekstiä muutoin. Perusketju tekstin syöttämiseen vi -editorilla etenee aina seuraavasti:

1. Käynnistymisen jälkeen olet aina muokkaustilassa, jossa voit muokata tekstiä näppäinkomentoja käyttämällä
2. Kirjoitustilaan siirrytään aina joillakin näppäinkomennolla: i,a,o tai O
3. Muokkaustilaan palataan aina <esc> -näppäimellä.
4.  : näppäimellä käynnistetään ex -tyylinen komentotila, jossa hallitaan tiedostoja ja puskureita kokonaisuuksina

Perus-vi:n etuna on se, että se toimii kaikissa Posix-standardia toteuttavissa järjestelmissä.^[1]

Peruskomennot

• <esc> : Palaa muokkaustilaan kaikista ti­loista.
•  :wq : Siirtyy komentotilaan ja suorittaa talletta­misen ja poistu­misen vi:stä.
•  :q! : Siirtyy komentotilaan suorittaa poistumi­sen vaikka olisit tehnyt muutoksia
• i : Siirtyy lisäystilaan kursorin koh­dalle.
• a : Siirrytään lisäystilaan kursorin kohdalla olevan merkin perään.
• I (iso i): Siirtyy lisäystilaan rivin alkuu.
• A : Sirtyy lisäystilaan rivin loppuun.
• o : Avataan uusi rivi lisäystilaan ny­kyisen alapuolelle
• O : Avataan uusi rivi lisäystilaan ny­kyisen yläpuolelle
• k : Rivi ylöspäin
• j : Rivi alaspäin
• l : Merkki oikealle
• h : Merkki vasem­malle
• H : Siirtyy näytössä olevan ensimmäisen rivin kohdalle.
• M : Siirtyy näytössä olevan keskimmäisen rivin kohdalle.
• L : Siirtyy näytössä olevan viimeisen rivin kohdalle.
• ^y : Vierittää näyttöä ylöspäin (kursori pysyy paikallaan).
• ^e : Vierittää näyttöä alaspäin (kursori pysyy paikallaan).
• x : Poista merkki kur­sorin alta
• X : Poista merkki kursorin vasemmalta puolelta.
• dd : Poista rivi kursorin kohdalta (menee kopiopuskuriin).
• G : Mene tiedoston loppuun
•  :1 : Mene riville 1
• 1G : Mene riville 1
• yy : Kopioi rivi (yank) kopiopuskuriin.
• p : Palauta kopiopuskuri tämän ri­vin alapuolelle.
• P : Palauta kopiopuskuri tämän ri­vin yläpuolelle.
•  :r tiedosto.txt : Lue tiedosto.txt kur­sorin kohdal­le ja palaa komentoti­laan.
•  :w apu.txt : Talleta puskuri ni­melle apu.txt
• /apudapu : Hae merkkijonoa apudapu eteenpäin
•  ?apudapu : Hae merkkijonoa apudapu taak­sepäin
• . : Toista edellinen komentotilan ko­mento.
•  :1,$s/apudapu/hapupapu/gc : Korvaa apudapu sanalla hapupapu joka paikasta (g) ja kysy ennen kor­vausta varmistus (c).
• ma : Merkataan komentotilassa rivi sisäisesti A riviksi ja kohdistimen paikka A merkiksi.
• mb : Merkataan komentotilassa rivi sisäisesti B riviksi ja kohdistimen paikka B merkiksi.
• 'a : Siirry A merkin riville.
• 'b : Siirry B merkin riville.
• `a : Siirry A merkin kohdalle.
• `b : Siirry B merkin kohdalle.
•  :'a,'by : Kopioidaan rivit A ja B merkkien väliltä, A ja B rivit mukaanottaen, kopiopuskuriin.
• ra : Korvaa kursorin allaoleva merkki merkill a.
•  :! <komento>: Suorittaa vi:tä ajavassa komentotulkissa komennon.
•  !! <komento>: Suorittaa vi:tä ajavassa komentotulkissa komennon ja korvaa komennon tulosteella kursorin kohdalla olevan rivin.

Lähteet

1. ↑ The Open Group Base Specifications Issue 6 The Open Group. Viitattu 5. elokuuta 2007. (englanniksi)