Article on other languages:
 |
del.icio.us |
 |
Digg |
 |
Furl |
 |
|
 |
Rojo |
| Add to OnlyWire |
Yhteisö koostuu ihmisistä, joilla on yhteinen päämäärä tai mielenkiinnon kohde. Yhteisön toiminta on usein kaksisuuntaista ja sisältää antamisen ja saamisen periaatteen. Hyvin toimiva yhteisö antaa jäsenilleen enemmän kuin jos jokainen sen jäsen toimisi erikseen yhteisen päämäärän saavuttamiseksi.
Sisällysluettelo |
Yhteisön sosiologinen määritelmä
Yhteisön tunnusomaisia piirteitä ovat yhteinen päämäärä ja mielenkiinnon kohde. Lisäksi yhteisöllä on yhteinen päätösvalta sekä yhdessä sovitut säännöt, joiden rajoissa toimitaan. Usein yhteisöihin liittyminen edellyttää hyväksyntää muilta kyseisen yhteisön jäseniltä.
Yhteisöjä voidaan luokitella niiden keston ja jäsenyyden kiinteyden perusteella. Institutionaalisten yhteisöjen jäsenyys, kuten perheen. kunnan ja valtion, kestää yleensä koko eliniän. Yksilö liittyy niihin syntyessään automaattisesti. Institutionaalisten yhteisön jäsenillä ei useinkaan ole samankaltaisia tavoitteita muiden jäsenten kanssa. Institutionaalisista yhteisöistä erotaan vain harvoin, vaikka tämä onkin teoriassa mahdollista.
Toiminnalliset työ- tai harrastusyhteisöt eli niin kutsutut leirituliyhteisöt ovat kestoltaan keskipitkiä tai pitkäikäisiä ja luonteeltaan kiinteämpiä kuin institutionaaliset yhteisöt. Niihin liitytään omasta tahdosta ja usein konkreettisen toiminnan myötä. Leirituliyhteisöt kantavat ehkä eniten yhteisö -sanaan liittyviä myönteisiä merkityksiä. Niissä tavataan samanmielisiä, solmitaan ystävyyssuhteita, saadaan tukea ja tarvittaessa myös turvaa. Tietotekniikan harrastajilla, nörteillä, on tiiviitä yhteisöjä, kuten avoimen lähdekoodin yhteisö. Leirituliyhteisöjen sijaan voidaan toisinaan puhua myös symbolisesta yhteisöllisyydestä, jos jäsenillä on esimerkiksi yhteinen uskonto tai maailmankatsomus.
Lyhytkestoisimmat yhteisöt saattavat kokoontua vain kerran, minkä jälkeen sen jäsenet häviävät omille teilleen. Näitä niin kutsuttuja narikkayhteisöjä ovat esimerkiksi kulttuuri- ja urheilutapahtumat ja yritysten asiakastilaisuudet. Yhteisön jäsenet eivät ole tapahtuman aikana välttämättä vuorovaikutuksessa, vaan jakavat ainoastaan saman, ainutkertaisen kokemuksen ja kokevat sitä kautta yhteisyyttä. Narikkayhteisöjen merkitys on korostunut nykypäivänä, kun monet kaihtavat pitkäaikaisia sitoumuksia.
Yhteisön lainopillinen määritelmä
Juridinen yhteisö on lain tarkoittama käsite. Se tunnetaan mm. tilintarkastuslaissa. Yritys- ja yhteisötietolain [1] (16.3.2001/244) määritelmässä (2-3 §) yhteisöllä tarkoitetaan yritys- ja yhteisötietojärjestelmään rekisteröitäviä oikeushenkilöitä, joita ovat:
- elinkeinotoimintaa harjoittava luonnollinen henkilö ja kuolinpesä;
- yksityisoikeudellinen oikeushenkilö (avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö, osuuskunta, yhdistys, säätiö tms.);
- julkisoikeudellinen oikeushenkilö (valtio ja sen laitos, kunta, kuntayhtymä, seurakunta ja muu uskonnollinen yhdyskunta tms.);
- eurooppayhtiö, eurooppaosuuskunta ja eurooppalainen taloudellinen etuyhtymä;
- ulkomaisen yhteisön tai säätiön Suomessa oleva sivuliike;
- arvonlisäverovelvollisten rekisteriin merkittävä ulkomainen elinkeinonharjoittaja;
- tuloverolaissa tarkoitettu elinkeino- tai verotusyhtymä sekä yhteisetuus.
Muita yhteisön määritelmiä
Biologiassa yhteisö voi muodostua kasveista tai eläimistä, jotka elävät tai kasvavat samalla alueella ja ovat vuorovaikutuksessa keskenään.
Katso myös
Kirjallisuusviitteet
Muita lähteitä
- Bauman, Zygmunt: Community : Seeking Safety in an Insecure World. Polity Press, Cambridge, 2001. ISBN 0-7456-2634-3.
- Kannisto, Päivi & Salenius, Bo-Magnus & Sigfrids, Camilla: Johtamisen pakolliset kuviot. Luku "Asiakkuus". Talentum, Helsinki, 2005. ISBN 952-14-0941-X (nid.).
